Uutiset Myanmarin kehitys

Rohingyojen pakolaisleireillä pelätään nyt tauteja - ”täydellinen kasvualusta suurelle terveyskriisille”

Suurin osa Bangladeshiin paenneista Myanmarin rohingya-pakolaisista elää ilman puhdasta vettä tai kunnon suojaa. Avustusjärjestöt varoittavat, että se voi johtaa tuhoisaan tautiepidemiaan.
YK:n pääsihteeri António Guterres
YK:n pääsihteeri António Guterres puhui Myanmarin tilanteesta turvallisuusneuvostolle torstaina. (Kuva: Evan Schneider / UN Photo )

Yli puoli miljoonaa Myanmarin rohingya-vähemmistöön kuuluvaa ihmistä on paennut väkivaltaa Bangladeshiin elokuun lopun jälkeen. Avustusjärjestöt varoittavat, että seuraavaksi heitä uhkaavat likaisen veden välityksellä tarttuvat taudit.

”Suurelle terveyskriisille on täydellinen kasvualusta. Kymmenet tuhannet ihmiset nukkuvat yhä ulkosalla tai itse tehtyjen suojien alla. Likaista, saastunutta vettä on kaikkialla, ja ravitsemustilanne sekä hygieniataso ovat huonot”, kertoo Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa oleva Pelastakaa Lasten hätäterveysyksikön johtaja, tohtori Unni Krishnan tiedotteessa.

Järjestö on jakanut avustustarvikkeita ja on lähettämässä terveystiimejä Cox's Bazarin alueelle, jonne rohingyat ovat paenneet. Myös esimerkiksi Suomen Punainen Risti on lähettänyt terveystyöntekijöitä alueelle.

Tarve on kuitenkin valtava, sillä alue kärsii monsuunitulvista ja -sateista. Terveyspalveluita, puhdasta vettä, kunnollisia vessoja ja asumuksia ei riitä kaikille. Avustusjärjestö Oxfamin mukaan suurin osa paenneista onkin ilman puhdasta juomavettä tai kunnollista suojaa.

”Jos ihmiset ovat onnekkaita, heillä on muovilakanoita, joiden alla olla. Mutta suurimman osan ajasta perheet värjöttelevät sarongien alla. Nämä ihmiset tarvitsevat välittömästi apua”, sanoo Paolo Lubrano, Oxfamin humanitaarinen koordinaattori.

Pelastakaa Lasten mukaan yli 4 500 Cox' Bazariin saapunutta rohingyaa on jo saanut jo hoitoa ripuliin ja ainakin 14 000 lasta kärsii aliravitsemuksesta. Se lisää tautiriskiä entisestään. Myös Maailman terveysjärjestö on varoittanut, että pakolaisleireillä voi alkaa koleraepidemia.

Myanmarissa syrjittyjen rohingyojen pako alkoi elokuun 25. päivän jälkeen, jolloin väkivalta leimahti rohingyojen aseellisen järjestön ja Myanmarin turvallisuusjoukkojen välillä. Turvallisuusjoukot ovat aloittaneet massiivisen puhdistuskampanjan, jonka seurauksena rohingyojen kyliä on poltettu ja heitä on tapettu ja raiskattu.

Ihmisoikeusjärjestöt pelkäävät, että alueella on tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan, ja YK:n pääsihteeri António Guterres kuvaili viimeksi eilen tilannetta ”ihmisoikeuksien painajaiseksi”.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkakatastrofiapukonflikti BangladeshBurma, Myanmar Pelastakaa Lapset ryPunainen Risti

Lue myös

Pakolaisleirin asumuksia
Bangladeshiin on paennut yli 688 000 rohingyaa. Kuvassa Balukhalin leirin asumuksia.
(Kuva:
Allison Joyce
/
UN Women
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Amnesty: Myanmarin armeija ajaa yhä rohingyoja kodeistaan – viimeisin taktiikka on nälkiinnyttäminen

Samaan aikaan, kun Myanmar ja Bangladesh ovat jo sopimassa rohingya-pakolaisten palauttamisesta takaisin Myanmariin, ihmisiä pakenee yhä. Amnestyn selvityksen armeija on estänyt rohingyoja pääsemästä riisipelloilleen, ja ruokapula on saanut monet lähtemään liikkeelle.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID - UK Department for International Development
/
CC BY 2.0
)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.
(Kuva:
Emilia Kangasluoma
/
Suomen Punainen Risti
)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Naiset istuttavat pellolla Tansaniassa
Naistenpäivän viettoa Tansaniassa vuonna 2017. Kuvassa myös Tansanian gender-ministeri Ummy Mwalimau.(Kuva: Deepika Nath / UN Women Tanzania / CC BY-NC-ND 2.0)

Raportti: Sukupuolten tasa-arvoon vielä valtava matka

YK:n tasa-arvojärjestön raportissa tarkastellaan ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen tavoitteita sukupuolinäkökulmasta.
El Salvadorin lippu
El Salvadorissa on maailman tiukimpana pidetty aborttilaki.(Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Kuolleen lapsen synnyttänyt nainen vapautettiin El Salvadorissa – takana 10 vuotta vankilaa

Teodora Vasquez tuomittiin murhasta hänen synnytettyään kuolleen lapsen. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty muistuttaa, että kymmeniä naisia on samantyyppisestä syystä yhä telkien takana.
YK:n Afganistanin operaation johtaja Tadamichi Yamamoto
YK:n Afganistan-operaation johtaja ja pääsihteerin Afganistan-erityisedustaja Tadamichi Yamamoto sanoo pitävänsä häpeällisenä siviilien asuinalueille tehtäviä iskuja.(Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo)

Itsemurha- ja ilmaiskuissa kuolleiden siviilien määrä kasvoi Afganistanissa

Afganistanin sodalla oli viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria. Vaikka määrä on vähentynyt viime vuodesta, YK on huolissaan etenkin itsemurhaiskuissa kuolleiden ja haavoittuneiden kasvaneesta määrästä.