Uutiset Myanmarin kehitys

Rohingyojen pakolaisleireillä pelätään nyt tauteja - ”täydellinen kasvualusta suurelle terveyskriisille”

Suurin osa Bangladeshiin paenneista Myanmarin rohingya-pakolaisista elää ilman puhdasta vettä tai kunnon suojaa. Avustusjärjestöt varoittavat, että se voi johtaa tuhoisaan tautiepidemiaan.
YK:n pääsihteeri António Guterres
YK:n pääsihteeri António Guterres puhui Myanmarin tilanteesta turvallisuusneuvostolle torstaina. (Kuva: Evan Schneider / UN Photo)

Yli puoli miljoonaa Myanmarin rohingya-vähemmistöön kuuluvaa ihmistä on paennut väkivaltaa Bangladeshiin elokuun lopun jälkeen. Avustusjärjestöt varoittavat, että seuraavaksi heitä uhkaavat likaisen veden välityksellä tarttuvat taudit.

”Suurelle terveyskriisille on täydellinen kasvualusta. Kymmenet tuhannet ihmiset nukkuvat yhä ulkosalla tai itse tehtyjen suojien alla. Likaista, saastunutta vettä on kaikkialla, ja ravitsemustilanne sekä hygieniataso ovat huonot”, kertoo Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa oleva Pelastakaa Lasten hätäterveysyksikön johtaja, tohtori Unni Krishnan tiedotteessa.

Järjestö on jakanut avustustarvikkeita ja on lähettämässä terveystiimejä Cox's Bazarin alueelle, jonne rohingyat ovat paenneet. Myös esimerkiksi Suomen Punainen Risti on lähettänyt terveystyöntekijöitä alueelle.

Tarve on kuitenkin valtava, sillä alue kärsii monsuunitulvista ja -sateista. Terveyspalveluita, puhdasta vettä, kunnollisia vessoja ja asumuksia ei riitä kaikille. Avustusjärjestö Oxfamin mukaan suurin osa paenneista onkin ilman puhdasta juomavettä tai kunnollista suojaa.

”Jos ihmiset ovat onnekkaita, heillä on muovilakanoita, joiden alla olla. Mutta suurimman osan ajasta perheet värjöttelevät sarongien alla. Nämä ihmiset tarvitsevat välittömästi apua”, sanoo Paolo Lubrano, Oxfamin humanitaarinen koordinaattori.

Pelastakaa Lasten mukaan yli 4 500 Cox' Bazariin saapunutta rohingyaa on jo saanut jo hoitoa ripuliin ja ainakin 14 000 lasta kärsii aliravitsemuksesta. Se lisää tautiriskiä entisestään. Myös Maailman terveysjärjestö on varoittanut, että pakolaisleireillä voi alkaa koleraepidemia.

Myanmarissa syrjittyjen rohingyojen pako alkoi elokuun 25. päivän jälkeen, jolloin väkivalta leimahti rohingyojen aseellisen järjestön ja Myanmarin turvallisuusjoukkojen välillä. Turvallisuusjoukot ovat aloittaneet massiivisen puhdistuskampanjan, jonka seurauksena rohingyojen kyliä on poltettu ja heitä on tapettu ja raiskattu.

Ihmisoikeusjärjestöt pelkäävät, että alueella on tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan, ja YK:n pääsihteeri António Guterres kuvaili viimeksi eilen tilannetta ”ihmisoikeuksien painajaiseksi”.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkakatastrofiapukonflikti BangladeshBurma, Myanmar Pelastakaa Lapset ryPunainen Risti

Lue myös

Cox's Bazarin pakolaisleiri Bangladeshissa

Amnesty: Rohingyojen aseistettu ryhmä teurasti hinduja Myanmarissa

Myanmarin armeija aloitti elokuussa 2017 etnisen puhdistuksen, jossa 693 000 rohingya-muslimia on ajettu Bangladeshiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt nyt todisteita siitä, että myös rohingyoita edustava aseellinen ryhmä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Myanmar vapauttaa tuhansia vankeja – monet poliittiset vangit jäivät telkien taakse

Myanmar lupasi uudenvuoden päivän kunniaksi vapauttaa yli 8 000 vankia, joista 36 poliittisia vankeja. Ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat, että tärkeämpää olisi uudistaa maan poliittista järjestelmää.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.