Uutiset Myanmarin kehitys

Rohingyojen pakolaisleireillä pelätään nyt tauteja - ”täydellinen kasvualusta suurelle terveyskriisille”

Suurin osa Bangladeshiin paenneista Myanmarin rohingya-pakolaisista elää ilman puhdasta vettä tai kunnon suojaa. Avustusjärjestöt varoittavat, että se voi johtaa tuhoisaan tautiepidemiaan.
YK:n pääsihteeri António Guterres
YK:n pääsihteeri António Guterres puhui Myanmarin tilanteesta turvallisuusneuvostolle torstaina. (Kuva: Evan Schneider / UN Photo )

Yli puoli miljoonaa Myanmarin rohingya-vähemmistöön kuuluvaa ihmistä on paennut väkivaltaa Bangladeshiin elokuun lopun jälkeen. Avustusjärjestöt varoittavat, että seuraavaksi heitä uhkaavat likaisen veden välityksellä tarttuvat taudit.

”Suurelle terveyskriisille on täydellinen kasvualusta. Kymmenet tuhannet ihmiset nukkuvat yhä ulkosalla tai itse tehtyjen suojien alla. Likaista, saastunutta vettä on kaikkialla, ja ravitsemustilanne sekä hygieniataso ovat huonot”, kertoo Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa oleva Pelastakaa Lasten hätäterveysyksikön johtaja, tohtori Unni Krishnan tiedotteessa.

Järjestö on jakanut avustustarvikkeita ja on lähettämässä terveystiimejä Cox's Bazarin alueelle, jonne rohingyat ovat paenneet. Myös esimerkiksi Suomen Punainen Risti on lähettänyt terveystyöntekijöitä alueelle.

Tarve on kuitenkin valtava, sillä alue kärsii monsuunitulvista ja -sateista. Terveyspalveluita, puhdasta vettä, kunnollisia vessoja ja asumuksia ei riitä kaikille. Avustusjärjestö Oxfamin mukaan suurin osa paenneista onkin ilman puhdasta juomavettä tai kunnollista suojaa.

”Jos ihmiset ovat onnekkaita, heillä on muovilakanoita, joiden alla olla. Mutta suurimman osan ajasta perheet värjöttelevät sarongien alla. Nämä ihmiset tarvitsevat välittömästi apua”, sanoo Paolo Lubrano, Oxfamin humanitaarinen koordinaattori.

Pelastakaa Lasten mukaan yli 4 500 Cox' Bazariin saapunutta rohingyaa on jo saanut jo hoitoa ripuliin ja ainakin 14 000 lasta kärsii aliravitsemuksesta. Se lisää tautiriskiä entisestään. Myös Maailman terveysjärjestö on varoittanut, että pakolaisleireillä voi alkaa koleraepidemia.

Myanmarissa syrjittyjen rohingyojen pako alkoi elokuun 25. päivän jälkeen, jolloin väkivalta leimahti rohingyojen aseellisen järjestön ja Myanmarin turvallisuusjoukkojen välillä. Turvallisuusjoukot ovat aloittaneet massiivisen puhdistuskampanjan, jonka seurauksena rohingyojen kyliä on poltettu ja heitä on tapettu ja raiskattu.

Ihmisoikeusjärjestöt pelkäävät, että alueella on tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan, ja YK:n pääsihteeri António Guterres kuvaili viimeksi eilen tilannetta ”ihmisoikeuksien painajaiseksi”.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkakatastrofiapukonflikti BangladeshBurma, Myanmar Pelastakaa Lapset ryPunainen Risti

Lue myös

Rohingya-pakolainen ja vauva
Myanmarin rohingya-muslimeja on paennut jo miljoonan verran Bangladeshiin. Kutupalongin leiri sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Cox's Bazarin kaupungista.
(Kuva:
Naimul Haq
/
IPS
)

Painajaismaiset muistot piinaavat rohingyoja – ”lapsianikaan ei säästetty”

Sadat tuhannet Myanmarin rohingya-muslimit ovat paenneet Bangladeshiin väkivaltaa. Monia piinaavat muistot murhista ja raiskauksista, eivätkä etenkään naiset ole turvassa leireilläkään.
Rohingyoiden pakolaisleiri Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut jo noin 600 000 rohingyaa.
(Kuva:
Tommy Trenchard
/
Caritas / CAFOD
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Lähes neljäsosa rohingya-pakolaislapsista aliravittuja

Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan tilanne Bangladeshiin paenneiden rohingyojen pakolaisleireillä on jopa pelättyä huonompi.
Muslimiväestöä Myanmarin Yangonissa
Thingangyunin alue Myanmarin Yangonissa on perinteistä muslimien asuinaluetta.
(Kuva:
Pascal Laureyn
/
IPS
)

Propaganda lisää muslimivihaa Myanmarissa

Valeuutiset, huhut ja propaganda ovat vääristäneet kuvan vainottujen rohingya-muslimien asuttaman Rakhinen tapahtumista. Moni myanmarilainen uskoo, että tappajia ja tuhopolttajia ovat rohingyat, eivät heidän kimpussaan olevat sotilaat ja buddhalaismunkit.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Iranin lippuja
Iranissa on pidätetty viime vuosina aiempaa enemmän kaksoiskansalaisia.(Kuva: yeowatzup / Flickr.com / CC BY 2.0)
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.(Kuva: Mario Osava / IPS)

Alkuperäiskansat suojelevat metsää, mutta Brasiliassa se on yhä vaikeampaa

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, mutta viimeisen vuoden aikana metsätuho on kiihtynyt.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.