Uutiset Myanmarin kehitys

Suomesta avustustyöntekijöitä Bangladeshiin – Myanmarista paennut yli 400 000 ihmistä

Suomen Punainen Risti lisää apua Bangladeshiin, jonne on saapunut jo lähes 430 000 rohingya-pakolaista.
Myanmarin parlamenttirakennus Nay Pyi Tawissa.
Myanmarin hallinto on saanut raskasta kritiikkiä rohingyojen tilanteen vuoksi. Kuvassa parlamenttirakennus Nay Pyi Tawissa. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomen Punainen Risti lähettää Bangladeshiin sairaalan ja avustustyöntekijöitä yhteistyössä Norjan Punaisen Ristin kanssa. Maahan on saapunut elokuun lopun jälkeen lähes 430 000 Myanmarin rohingya-pakolaista.

”Avulla on kiire. Lähetämme yhdessä Norjan Punaisen Ristin kanssa alueelle sairaalan ja noin 20–25 avustustyöntekijää. Ensimmäiset Suomen Punaisen Ristin työntekijät lähtevät lauantaina ja Suomen osa sairaalasta alkuviikosta”, kertoi kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi perjantaina.

Pakolaisia on saapunut lähelle rajaa Cox's Bazariin, jossa tilanne on järjestön mukaan erittäin vakava. Pakolaisilla on kipeä tarve ruuasta, vedestä, terveyspalveluista ja vedestä. Joukossa on paljon sairaita ja loukkaantuneita. Huonot asumisolosuhteet ja puutteellinen sanitaatio lisäävät tarttuvien tautien riskiä. Cox's Bazarissa oli jo ennen nykyistä kriisiä paljon pakolaisia, ja lisäksi alueelle iski toukokuussa trooppinen sykloni.

Myös YK-järjestöt ovat ilmoittaneet lisäävänsä apua pakolaisleireillä. Maailman terveysjärjestö on kumppaneineen aloittanut pakolaisten joukossa myös polio- ja tuhkarokkorokotusten antamisen.

Rohingyat ovat syrjitty islaminuskoinen vähemmistö, jotka ovat paenneet sankoin joukoin Myanmarista sen jälkeen, kun väkivaltaisuudet rohingyojen aseistetun ryhmän ja Myanmarin turvallisuusjoukkojen välillä leimahtivat elokuun lopulla. Turvallisuusjoukot ovat sen seurauksena aloittaneet operaation, jossa rohingyoja on ajettu pois kylistään. Kyliä on poltettu.

Ihmisoikeusjärjestöjen ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun mukaan meneillään on etninen puhdistus. Kylistä on löydetty ruumiita, ja pakolaisilla on ollut myös seksuaalisen väkivallan aiheuttamia vammoja.

Tilanne on herättänyt kansainvälistä kritiikkiä etenkin Myanmarin valtapuolueen johtajaa Aung San Suu Kyitä kohtaan. Hän ei ole myöntänyt etnistä puhdistusta ja on sanonut ”turvallisuusoperaation” päättyneen jo syyskuun alussa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan tuho kuitenkin jatkuu yhä. Se sai viime perjantaina haltuunsa uutta satelliittimateriaalia, jossa näkyy yhä savuavia kyliä.

”Lähes kolme viikkoa myöhemmin näemme reaaliajassa, ettei kampanjaa rohingyoita vastaan ole lopetettu. Rohingyojen koteja ja kyliä poltetaan ennen heidän pakoaan, sen aikana ja sen jälkeen. Viranomaiset eivät ole tyytyväisiä siihen, että heidät ajetaan kodeistaan, vaan he näyttävät pyrkivän varmistamaan, ettei heillä ole myöskään koteja, joihin palata”, sanoi järjestön kriisijohtaja Tirana Hassan.

Myanmarin tilanne on viime vuosina herättänyt optimismia, sillä maa on hitaasti ryhtynyt tekemään demokraattisia uudistuksia pitkän sotilasjuntan valtakauden jälkeen. Sen pakotteita on poistettu ja se on alkanut saada lisää kehitysapua. Nyt esimerkiksi Saksa on lopettanut maassa avustusohjelmia ja Britannia lopettanut Myanmarin armeijan kouluttamisen.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkakatastrofiapukonflikti Burma, Myanmar Punainen Risti

Lue myös

Cox's Bazarin pakolaisleiri Bangladeshissa

Amnesty: Rohingyojen aseistettu ryhmä teurasti hinduja Myanmarissa

Myanmarin armeija aloitti elokuussa 2017 etnisen puhdistuksen, jossa 693 000 rohingya-muslimia on ajettu Bangladeshiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt nyt todisteita siitä, että myös rohingyoita edustava aseellinen ryhmä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Myanmar vapauttaa tuhansia vankeja – monet poliittiset vangit jäivät telkien taakse

Myanmar lupasi uudenvuoden päivän kunniaksi vapauttaa yli 8 000 vankia, joista 36 poliittisia vankeja. Ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat, että tärkeämpää olisi uudistaa maan poliittista järjestelmää.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.