Uutiset Tasa-arvo

YK pyrkii sukupuolten tasa-arvoon myös omissa riveissään

YK:n pääsihteeri António Guterres asetti kautensa aluksi tavoitteekseen, että maailmanjärjestössä vallitsee sukupuolten tasavertainen edustus. Ylimmässä johdossa se on saavutettu, ja nyt elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO pyrkii samaan.
Nainen kaataa vettä ämpäristä pellolle
Naisten asema Afrikan maataloudessa on heikko, vaikka he ovat monin paikoin enemmistönä alan työvoimassa. Mary Wanja hoitaa viljelyksiään Kenian Ngangarithissa. (Kuva: Miriam Gathigah / IPS)

(IPS) -- Sukupuolten tasa-arvo on välttämätön edellytys kehitykselle, YK sanoo ja yrittää toteuttaa periaatetta myös omissa riveissään. Kehitysmaiden maataloudessa naisten asemaa on vahvistettava, jos halutaan torjua kasvussa oleva nälkä.

”Tasa-arvoa tarvitaan kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen torjunnan, rauhanrakennuksen ja talouskasvun veturiksi”, YK:n ruokajärjestön FAOn apulaispääjohtaja Helena Semedo linjaa.

FAOn kansainvälisistä viroista oli viime vuoden lopussa 41 prosenttia naisilla, mikä on korkein osuus kymmeneen vuoteen. Johtotason alapuolella työntekijät jakautuivat tasan naisiin ja miehiin.

YK:n pääsihteeriksi vuoden 2017 alussa tullut António Guterres asetti sukupuolten tasavertaisen edustuksen tavoitteekseen, ja ylimmässä johdossa se on jo saavutettu.

Semedon mukaan FAO pyrkii samaan. ”Haluamme luoda miellyttävän työympäristön kummallekin sukupuolelle. Seksuaalisen ja muun ahdistelun suhteen meillä on nollatoleranssi”, hän vakuuttaa.

Ilmastokin kurittaa naisia

Nairobin yliopiston tutkija Wilfred Subbo uskoo, että edistämällä tasa-arvoa omissa riveissään YK näyttää esimerkkiä maaseutuyhteisöille, ”joiden elämään maailmanjärjestön linjaukset vaikuttavat päivittäin.”

FAOn Semedo muistuttaa, että ilmastonmuutos asettaa maataloudelle ennennäkemättömiä haasteita. ”Tuoreimpien tilastojen mukaan nälkä on lähtenyt maailmassa kasvuun ja haavoittuvimpia ovat maaseudun naiset ja tytöt.”

Haasteisiin ei kyetä vastaamaan ilman, että naisten edustusta ja asemaa parannetaan työmarkkinoilla, missä sisäänrakennetut vääristymät estävät heitä vaikuttamasta päätöksentekoon, Subbo jatkaa.

Hänen mukaansa naisten aiempaa laajempi osallistuminen työelämään hämärtää ikävän totuuden. ”Naiset löytyvät uratikkaiden alimmilta puolilta. He raatavat maatiloilla mutta loistavat poissaolollaan päättäjien pöydissä.”

Neuvot ja lainat tiukassa

FAOn mukaan naiset muodostavat vähintään 45 prosenttia maatalouden työvoimasta kehitysmaissa. Osissa Aasiaa ja Afrikkaa osuus ylittää 60 prosenttia.

”Maataloussektorin johtavista tehtävistä on kuitenkin vain 14 prosenttia naisilla”, kenialainen tasa-arvokonsultti Grace Gakii muistuttaa. Viljelysmaasta he omistavat alle 20 prosenttia.

Maatalousneuvonnan palveluista nauttii FAOn mukaan vain viisi prosenttia köyhien maiden maatilojen naisista. Neuvojilla on keskeinen rooli uuden teknologian ja viljelykäytäntöjen tuomisessa tiloille.

Maaseudun naisten heikko asema näkyy myös luotonannossa: naisille heruu lainaa hyvin kitsaasti. Kehitysmaiden maa-, metsä- ja kalataloudessa työskentelevät naiset saavat seitsemän prosenttia alalle tulevista investoinneista, FAO laskee.

Tasa-arvo gendersukupuolten tasa-arvomaatalousYK Suomen IPS

Lue myös

Pinkkiä lakanaa ja lippuja pitelevät naiset marssivat kadulla

ILO hyväksyi historiallisen sopimuksen häirintää ja väkivaltaa vastaan työpaikoilla – Taustalla MeToo-liike

Uusi sopimus määrittelee väkivallan ja ahdistelun työpaikoilla ihmisoikeusloukkauksiksi. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kiittää MeToo-liikettä, jonka ansiosta naiset ovat uskaltautuneet puhumaan kokemuksistaan työpaikoilla.
Sexual violence in conflict -kyltti punaisella tuastalla

Miten päästä eroon sodankäynnin tehokkaimmasta aseesta? – Seksuaaliseen väkivaltaan konflikteissa on puututtava välittömästi

Seksuaalisen väkivallan käyttäminen sodankäynnin aseena jatkuu, ellei siihen puututa yhteiskunnan jokaisella tasolla. Yksi keino saada tekijät vastuuseen on naisten ottaminen mukaan rauhanprosesseihin, kirjoittaa Etelä-Sudanin väkivaltaa tutkinut Elina Viitasaari.
Ihmisiä istumassa riveissä seminaarihuoneessa

Kuubassa on alettu viimein puhua naisten murhista – Myytit tekevät ilmiöstä kuitenkin usein näkymättömän

Uuden raportin mukaan puolison tai ex-puolison aiheuttamat naisten kuolemat ovat viime vuosina vähentyneet Kuubassa. Tietoisuus aiheesta on kasvanut median ansiosta sekä sen jälkeen, kun kuubalaiset saivat joulukuussa internetyhteyden kännyköihinsä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.