Uutiset Tasa-arvo

YK pyrkii sukupuolten tasa-arvoon myös omissa riveissään

YK:n pääsihteeri António Guterres asetti kautensa aluksi tavoitteekseen, että maailmanjärjestössä vallitsee sukupuolten tasavertainen edustus. Ylimmässä johdossa se on saavutettu, ja nyt elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO pyrkii samaan.
Nainen kaataa vettä ämpäristä pellolle
Naisten asema Afrikan maataloudessa on heikko, vaikka he ovat monin paikoin enemmistönä alan työvoimassa. Mary Wanja hoitaa viljelyksiään Kenian Ngangarithissa. (Kuva: Miriam Gathigah / IPS)

(IPS) -- Sukupuolten tasa-arvo on välttämätön edellytys kehitykselle, YK sanoo ja yrittää toteuttaa periaatetta myös omissa riveissään. Kehitysmaiden maataloudessa naisten asemaa on vahvistettava, jos halutaan torjua kasvussa oleva nälkä.

”Tasa-arvoa tarvitaan kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen torjunnan, rauhanrakennuksen ja talouskasvun veturiksi”, YK:n ruokajärjestön FAOn apulaispääjohtaja Helena Semedo linjaa.

FAOn kansainvälisistä viroista oli viime vuoden lopussa 41 prosenttia naisilla, mikä on korkein osuus kymmeneen vuoteen. Johtotason alapuolella työntekijät jakautuivat tasan naisiin ja miehiin.

YK:n pääsihteeriksi vuoden 2017 alussa tullut António Guterres asetti sukupuolten tasavertaisen edustuksen tavoitteekseen, ja ylimmässä johdossa se on jo saavutettu.

Semedon mukaan FAO pyrkii samaan. ”Haluamme luoda miellyttävän työympäristön kummallekin sukupuolelle. Seksuaalisen ja muun ahdistelun suhteen meillä on nollatoleranssi”, hän vakuuttaa.

Ilmastokin kurittaa naisia

Nairobin yliopiston tutkija Wilfred Subbo uskoo, että edistämällä tasa-arvoa omissa riveissään YK näyttää esimerkkiä maaseutuyhteisöille, ”joiden elämään maailmanjärjestön linjaukset vaikuttavat päivittäin.”

FAOn Semedo muistuttaa, että ilmastonmuutos asettaa maataloudelle ennennäkemättömiä haasteita. ”Tuoreimpien tilastojen mukaan nälkä on lähtenyt maailmassa kasvuun ja haavoittuvimpia ovat maaseudun naiset ja tytöt.”

Haasteisiin ei kyetä vastaamaan ilman, että naisten edustusta ja asemaa parannetaan työmarkkinoilla, missä sisäänrakennetut vääristymät estävät heitä vaikuttamasta päätöksentekoon, Subbo jatkaa.

Hänen mukaansa naisten aiempaa laajempi osallistuminen työelämään hämärtää ikävän totuuden. ”Naiset löytyvät uratikkaiden alimmilta puolilta. He raatavat maatiloilla mutta loistavat poissaolollaan päättäjien pöydissä.”

Neuvot ja lainat tiukassa

FAOn mukaan naiset muodostavat vähintään 45 prosenttia maatalouden työvoimasta kehitysmaissa. Osissa Aasiaa ja Afrikkaa osuus ylittää 60 prosenttia.

”Maataloussektorin johtavista tehtävistä on kuitenkin vain 14 prosenttia naisilla”, kenialainen tasa-arvokonsultti Grace Gakii muistuttaa. Viljelysmaasta he omistavat alle 20 prosenttia.

Maatalousneuvonnan palveluista nauttii FAOn mukaan vain viisi prosenttia köyhien maiden maatilojen naisista. Neuvojilla on keskeinen rooli uuden teknologian ja viljelykäytäntöjen tuomisessa tiloille.

Maaseudun naisten heikko asema näkyy myös luotonannossa: naisille heruu lainaa hyvin kitsaasti. Kehitysmaiden maa-, metsä- ja kalataloudessa työskentelevät naiset saavat seitsemän prosenttia alalle tulevista investoinneista, FAO laskee.

Tasa-arvo gendersukupuolten tasa-arvomaatalousYK Suomen IPS

Lue myös

Mielenosoittajia värikkäiden kylttien kera

Tutkimus: Lapsiäitiys yhä kasvussa Latinalaisessa Amerikassa

66,5 tyttöä tuhannesta saa lapsen alaikäisenä Latinalaisessa Amerikassa. Cladem-järjestön koordinaattori Julia Escalante vaatii parempia tilastoja ja seksuaalikasvatusta. Myös tiedotusvälineiden pitäisi kantaa vastuunsa ja poistaa tyttöihin seksistisesti suhtautuvat sisällöt.
Etiopian presidentti Sahle-Work Zewde

Afrikan politiikka naisistuu

Afrikan maiden hallituksiin on viime aikoina päässyt yhä enemmän naisjohtajia, mikä on avainasia mantereen tulevaisuuden kannalta. ”Sukupuolellisesti edustavien hallitusten luominen vahvistaa viestiä, että edistyksessä on kyse muustakin kuin yksilön kapasiteetin rakentamisesta”, kirjoittavat Fatima Al Ansar ja Shona Bezanson.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.