Uutiset Koronaviruspandemia

WHO:n paneeli patistaa lahjoittamaan ainakin miljardi rokoteannosta köyhille maille – ”Korkean tulotason maat ovat tilanneet yli kaksi kertaa enemmän annoksia kuin ne tarvitsevat”

Vasta 1,7 prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista on saanut koronarokotteen. WHO:n paneelin entiset puheenjohtajat vaativat rokotteiden jakamisen tehostamista.
Koronarokotekyltti.
Koronarokotteet ovat valuneet enimmäkseen rikkaisiin maihin. (Kuva: Open Grid Scheduler / Grid Engine, Flickr.com / CC0 1.0)

Rikkaiden maiden pitäisi jakaa koronarokoteannoksia nopeasti matalan tulotason ja keskitulotason maille, vaativat Maailman terveysjärjestön (WHO) nimittämän riippumattoman asiantuntijapaneelin puheenjohtajat.

Koronapandemian seurauksena nimitetty paneeli sai varsinaisen työnsä päätökseen toukokuussa, jolloin se suositteli, että rikkaat maat antaisivat ainakin miljardi annosta 92 köyhälle maalle syyskuun ensimmäiseen päivään mennessä ja yli kaksi miljardia annosta ensi vuoden puoliväliin mennessä.

Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Kansainvälisten terveysjärjestöjen perustaman Covax-rokotemekanismin kautta on tuoreimpien tietojen mukaan toimitettu yhteensä vasta noin 230 miljoonaa annosta 139 maalle. Covaxille on luvattu (pdf) tämän ja ensi vuoden aikana yhteensä 640 miljoonaa annosta.

”Korkean tulotason maat ovat tilanneet yli kaksi kertaa enemmän annoksia kuin ne tarvitsevat. Nyt on aika osoittaa solidaarisuutta niille, jotka eivät ole vielä saaneet rokotettua terveystyöntekijöitään ja haavoittuvia väestönosiaan”, toteavat paneelin entiset puheenjohtajat Ellen Johnson Sirleaf ja Helen Clark kannanotossaan.

Johnson on Liberian entinen presidentti ja Clark Uuden-Seelannin entinen pääministeri.

Hiljattain myös ryhmä YK-järjestöjä ja kansainvälisiä toimijoita, mukana muun muassa Maailmanpankki, Maailman kauppajärjestö ja Kansainvälinen valuuttarahasto, ilmaisivat huolensa rokottamisen eriarvoisesta edistymisestä.

Tällä hetkellä matalan tulotason asukkaista vain noin 1,7 prosenttia on saanut edes ensimmäisen rokoteannoksen.

Hitaan jakelun taustalla on monenlaisia syitä vauraiden maiden rokotehamstrauksesta kehittyvien maiden rokoteskeptisismiin ja logistiikkaongelmiin. Maailman kauppajärjestössä on keskusteltu mahdollisuudesta vapauttaa rokotepatentit tuotannon lisäämiseksi, mutta asiasta ei ole päästy yksimielisyyteen.

Clark ja Johnson vaativat, että rokotetuotantoa on lisättävä matalan tulotason ja keskitulotason maissa. Etelä-Afrikkaan on perustettu rokotekeskus, ja vastaavia aloitteita tarvitaan heidän mukaansa lisää.

”Valmistuskapasiteettia pitää lisätä ja tietoa ja teknologiaa on jaettava, jotta tuotantoa voitaisiin lisätä nopeasti. Pandemia on osoittanut, mitä globaaleja riskejä on siinä, että tietotaito ja valmistuspaikat sijoitetaan vain kouralliseen maita”, lausunnossa todetaan.

Koronaviruspandemia politiikkaterveyssairaus/lääkintä

Lue myös

Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Mies puolilähikuvassa, taustalla maapallon kuva.

Glasgow’n ilmastokokouksesta uhkaa tulla rikkaiden maiden pelikenttä – Ympäristöjärjestöt vaativat kokouksen lykkäämistä rokotevajeen vuoksi

Köyhien maiden osallistuminen Glasgow’n ilmastokokoukseen on koronan takia riskialtista, vaikeaa ja kallista. Britannian hallitus on luvannut kustantaa rokotteet ja karanteenihotellit, mutta järjestelyjen kanssa alkaa olla kiire.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Rakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin

EU:ssa aletaan kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka toteutuessaan estäisi kaupan etenkin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Allekirjoituksia tarvitaan miljoona.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa

Lasten elämä Syyrian pakolaisleireillä on päivittäistä selviytymistaistelua. Jopa murhat ovat yleisiä, sanoo avustusjärjestö.
Kuivaa halkeillutta maata, taustalla ihminen.

Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys

Esimerkiksi Ghanassa nuoret miehet muuttavat kuivuutta pakoon maan eteläosiin ja joutuvat herkästi velkaorjuuteen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Tuoreimmat

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin
Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa
Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys
Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”
Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin
Ihmisoikeusjärjestöt: Taliban hyökännyt lähes päivittäin ihmisoikeusaktivisteja vastaan lupauksistaan huolimatta
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”