Virtahevon suojelu hyödyttää ghanalaiskyliä
Ghanassa Musta-Volta-joen rannalla elävä wechiau-kansa alkoi hyötyä virtahevoista ryhdyttyään suojelemaan niitä.
Ghanassa Musta-Volta-joen rannalla elävä wechiau-kansa alkoi hyötyä virtahevoista ryhdyttyään suojelemaan niitä.
Kymmenen vuotta sitten maataloudesta ja metsästyksestä elävillä wechiau-kylillä ei ollut kouluja, puhdasta juomavettä tai sähköä. Nyt kylien noin 10 000 asukasta saavat nauttia niistä kaikista, ja kiitos siitä kuuluu virtahevoille.
Vuonna 1998 wechiaut päättivät perustaa virtahepojen suojelualueen.
"Projekti ja varsinkin sen innoittama matkailu alkoivat hyvin pian tuottaa meille tuloja", wechiau-yhteisön johtaja Chielinah Bandanaa kertoi lokakuun alkupuoliskolla Barcelonassa pidetyssä Kansainvälisen Luonnonsuojeluliiton IUCN:n maailmankongressissa.
"Noiden tulojen ja kehitysavun turvin pystyimme rakentamaan kouluja, poraamaan kaivoja ja jopa hankkimaan aurinkopaneeleja", Bandanaa selitti.
Suojelualueella ovat virtahepojen ohella turvassa yli 500 muuta eläinlajia ja lukuisat lääkekasvit. Aluetta hallinnoi wechiau-yhteisöjen jäsenistä koottu hallitus, joka jakaa sen tuotosta myös stipendejä lapsille.
Bandanaa vastaanotti yhteisönsä puolesta tämänvuotisen Equator-palkinnon. Niitä jaettiin kaikkiaan 25 Päiväntasaajan seudulla toteutetuille paikallisille hankkeille, joissa on onnistuttu vähentämään köyhyyttä luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kestävän käytön avulla.
Palkinnot jakaa Equator Initiative eli Päiväntasaaja-aloite, jota tukevat YK:n lisäksi järjestöt, valtiot ja yritykset.
YK-säätiön kestävän kehityksen osaston johtaja Erika Harms sanoo Päiväntasaaja-aloitteen työn lähtevän kahdesta tosiseikasta: maailman biologinen vauraus on keskittynyt trooppiselle alueelle, jonka valtioita koettelee suurin köyhyys.
Muihin tämän vuoden palkittuihin kuuluvat muun muassa Sri Lankan perinteisiä viljelykasveja vaaliva ryhmä ja alkuperäistä perulaista puuvillalaatua hyödyntävä naiskutojien joukko.
Kymmenen vuotta sitten maataloudesta ja metsästyksestä elävillä wechiau-kylillä ei ollut kouluja, puhdasta juomavettä tai sähköä. Nyt kylien noin 10 000 asukasta saavat nauttia niistä kaikista, ja kiitos siitä kuuluu virtahevoille.
Vuonna 1998 wechiaut päättivät perustaa virtahepojen suojelualueen.
"Projekti ja varsinkin sen innoittama matkailu alkoivat hyvin pian tuottaa meille tuloja", wechiau-yhteisön johtaja Chielinah Bandanaa kertoi lokakuun alkupuoliskolla Barcelonassa pidetyssä Kansainvälisen Luonnonsuojeluliiton IUCN:n maailmankongressissa.
"Noiden tulojen ja kehitysavun turvin pystyimme rakentamaan kouluja, poraamaan kaivoja ja jopa hankkimaan aurinkopaneeleja", Bandanaa selitti.
Suojelualueella ovat virtahepojen ohella turvassa yli 500 muuta eläinlajia ja lukuisat lääkekasvit. Aluetta hallinnoi wechiau-yhteisöjen jäsenistä koottu hallitus, joka jakaa sen tuotosta myös stipendejä lapsille.
Bandanaa vastaanotti yhteisönsä puolesta tämänvuotisen Equator-palkinnon. Niitä jaettiin kaikkiaan 25 Päiväntasaajan seudulla toteutetuille paikallisille hankkeille, joissa on onnistuttu vähentämään köyhyyttä luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kestävän käytön avulla.
Palkinnot jakaa Equator Initiative eli Päiväntasaaja-aloite, jota tukevat YK:n lisäksi järjestöt, valtiot ja yritykset.
YK-säätiön kestävän kehityksen osaston johtaja Erika Harms sanoo Päiväntasaaja-aloitteen työn lähtevän kahdesta tosiseikasta: maailman biologinen vauraus on keskittynyt trooppiselle alueelle, jonka valtioita koettelee suurin köyhyys.
Muihin tämän vuoden palkittuihin kuuluvat muun muassa Sri Lankan perinteisiä viljelykasveja vaaliva ryhmä ja alkuperäistä perulaista puuvillalaatua hyödyntävä naiskutojien joukko.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia