Vaikeiden olosuhteiden luomat ongelmat

Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen leviämistä kehitysmaissa vaikeuttavat toistaiseksi useat tekijät. Taloudellisiin esteisiin kuuluvat köyhyys sekä infrastruktuurin heikkous. Jos vesihuolto ja sanitaatio ovat puutteellisia, sähkö- ja puhelinlinjat eivät toimi luotettavasti ja ihmisillä on toimeentulovaikeuksia, investoiminen tietoverkon rakentamiseen on ongelmallista.

Teknisistä ongelmista hankalin on koulutettujen tietotekniikka-asiantuntijoiden puute ja maastamuutto. Alan opetusta ei ole riittävästi tarjolla, ja olemassaoleva koulutuskin perustuu usein kaupallisille ohjelmistoille. Asiantuntijoiden heikko työllisyystilanne ja palkkataso kotimaassa ovat suuri houkutin ulkomaille lähtöön. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöönottoa kehitysmaissa onkin perusteltu muun muassa työvoimapolitiikalla: ne työllistävät enemmän ihmisiä kuin kaupalliset ohjelmat, sillä ohjelmia on mahdollista päivittää itse. Samalla säästyy kustannuksia lisenssimaksuista ja uusien ohjelmistojen hankinnasta.

Myös poliittisen vapauden ja yhteiskunnallisen vakauden puute hidastavat merkittävästi avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä kehitysmaissa. Kaupalliset ohjelmistoyhtiöt kampanjoivat tuotteidensa puolesta, ja niiden on väitetty syyllistyvän jopa lahjontaan saadakseen kasvatettua ohjelmiensa suosiota. Byrokratian taipumuksena on muutoinkin suosia valta-asemaa pitäviä kaupallisia ohjelmistoja.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittäjät ovat yleensä vapaaehtoisia. Vapaaehtoisten, joilla ei ole selkeää johtoa ja organisaatiota, on kuitenkin hankala rakentaa yhteistyötä hallitusten kanssa. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot vaativat aktiivisen hakkeriyhteisön asentamaan ohjelmat, kehittämään niitä ja vastaamaan niiden toimivuudesta. Poliittisen ja yhteiskunnallisen vapauden puuttuminen vaikeuttaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä silloin, kun valtio kontrolloi kansalaisten toimia ja harjoittaa sensuuria.

Joillakin alueilla yhteiskunnalliset levottomuudet karkottavat maasta ulkomaisten yritysten investoinnit. Investoinnit ovat kuitenkin tietoyhteiskuntakehityksen kannalta keskeisiä, sillä yritykset ovat keskeisiä tekniikan käyttäjiä ja kehittäjiä. Niiden kautta osaaminen välittyy muuhun yhteiskuntaan.