Uutiset

Tutkimus: Sähkölaitteiden eliniän pidentäminen vuodella vähentäisi päästöjä kahden miljoonan auton verran

Älypuhelinta käytetään Euroopassa keskimäärin kolme vuotta kerrallaan. Jatkuva uusien tuottaminen ja vanhojen hävittäminen tuottaa merkittävän määrän hiilidioksidipäästöjä, joita laitteiden energiatehokkuus ei korvaa, selviää kansalaisjärjestöjen tuoreesta raportista.
Älypuhelin pöydän kulmalla
Älypuhelimen käyttöikä on Euroopassa keskimäärin kolme vuotta. (Kuva: Tinh tế Photo / Flickr.com / CC0 1.0)

Sähkölaitteiden elinkaaren pidentäminen voisi olla merkittävä keino vähentää Euroopan hiilidioksidipäästöjä, selviää tuoreesta järjestöraportista.

Jos laitteita käytettäisiin viisi vuotta nykyistä pidempään, vuoteen 2030 mennessä säästettäisiin vuosittain lähes kymmenen miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, eli saman verran kuin viisi miljoonaa autoa tuottaa, selviää Euroopan ympäristöjärjestöjen verkoston European Environmental Bureaun (EEB) syyskuussa ilmestyneestä raportista.

Elinkaaren pidentäminen vain vuodella riittäisin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin vähentämiseen, mikä vastaa kahden miljoonan auton päästöjä.

Selvityksessä tarkasteltiin älypuhelimia, kannettavia tietokoneita, pesukoneita ja pölynimureita. Älypuhelimen käyttöikä on keskimäärin kolme vuotta. Kannettavaa tietokonetta puolestaan käytetään keskimäärin kuusi vuotta, pesukoneita 11,4 vuotta ja pölynimureita 6,5 vuotta.

Kuluttajat perustelevat uusien laitteiden ostoa usein energiatehokkuudella, mutta raportin mukaan paras vaihtoehto on lähes aina käyttää vanhaa laitetta pidempään. Se johtuu siitä, että käytön lisäksi myös tuotteiden valmistuksesta, jakelusta ja vanhojen laitteiden hävittämisestä syntyy päästöjä.

Tarkastelluista laitteista eniten käyttöenergiaa vievät pesukoneet, ja ne myös tuottavat elinkaarensa aikana eniten päästöjä. Toisaalta älypuhelinten ilmastovaikutus etenkin tuotantovaiheessa on merkittävä. Puhelinten ilmastoa lämmittävästä vaikutuksesta 51–92 prosenttia syntyy niissä elinkaaren vaiheissa, joissa niissä ei varsinaisesti käytetä. Pesukoneiden vastaava osuus on 18–31 prosenttia.

Älypuhelimet tuottavat koko elinkaarensa aikana vuosittain 14 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä on enemmän kuin Latvian hiilibudjetti vuonna 2017. Elinkaaren pidentäminen vuodella säästäisi yli kaksi miljoonaa tonnia päästöjä, raportissa kerrotaan.

”Poisheitettävien älypuhelinten kulttuurimme ilmastovaikutus on aivan liian korkea. Meillä ei ole varaa korvata niitä muutaman vuoden välein. Tarvitsemme tuotteita, jotka kestävät pidempään ja voidaan korjata, jos ne hajoavat”, sanoo EEB:n kiertotalouden asiantuntija Jean-Pierre Schweitzer tiedotteessa.

EU:ssa on tulossa vuonna 2021 voimaan lainsäädäntö, joka velvoittaa valmistajat esimerkiksi tarjoamaan korjaajille varaosia ja varmistamaan, että laitteet on helppo purkaa. Aktivistit ovat arvostelleet lainsäädäntöä muun muassa siitä, että varaosia ei panna kuluttajien vaan vain ammattimaisten korjaajien saataville.

informaatioteknologiakuluttaminenilmastonmuutos Eurooppa

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.

Tuoreimmat

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta