Uutiset

Tutkimus: Sähkölaitteiden eliniän pidentäminen vuodella vähentäisi päästöjä kahden miljoonan auton verran

Älypuhelinta käytetään Euroopassa keskimäärin kolme vuotta kerrallaan. Jatkuva uusien tuottaminen ja vanhojen hävittäminen tuottaa merkittävän määrän hiilidioksidipäästöjä, joita laitteiden energiatehokkuus ei korvaa, selviää kansalaisjärjestöjen tuoreesta raportista.
Älypuhelin pöydän kulmalla
Älypuhelimen käyttöikä on Euroopassa keskimäärin kolme vuotta. (Kuva: Tinh tế Photo / Flickr.com / CC0 1.0)

Sähkölaitteiden elinkaaren pidentäminen voisi olla merkittävä keino vähentää Euroopan hiilidioksidipäästöjä, selviää tuoreesta järjestöraportista.

Jos laitteita käytettäisiin viisi vuotta nykyistä pidempään, vuoteen 2030 mennessä säästettäisiin vuosittain lähes kymmenen miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, eli saman verran kuin viisi miljoonaa autoa tuottaa, selviää Euroopan ympäristöjärjestöjen verkoston European Environmental Bureaun (EEB) syyskuussa ilmestyneestä raportista.

Elinkaaren pidentäminen vain vuodella riittäisin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin vähentämiseen, mikä vastaa kahden miljoonan auton päästöjä.

Selvityksessä tarkasteltiin älypuhelimia, kannettavia tietokoneita, pesukoneita ja pölynimureita. Älypuhelimen käyttöikä on keskimäärin kolme vuotta. Kannettavaa tietokonetta puolestaan käytetään keskimäärin kuusi vuotta, pesukoneita 11,4 vuotta ja pölynimureita 6,5 vuotta.

Kuluttajat perustelevat uusien laitteiden ostoa usein energiatehokkuudella, mutta raportin mukaan paras vaihtoehto on lähes aina käyttää vanhaa laitetta pidempään. Se johtuu siitä, että käytön lisäksi myös tuotteiden valmistuksesta, jakelusta ja vanhojen laitteiden hävittämisestä syntyy päästöjä.

Tarkastelluista laitteista eniten käyttöenergiaa vievät pesukoneet, ja ne myös tuottavat elinkaarensa aikana eniten päästöjä. Toisaalta älypuhelinten ilmastovaikutus etenkin tuotantovaiheessa on merkittävä. Puhelinten ilmastoa lämmittävästä vaikutuksesta 51–92 prosenttia syntyy niissä elinkaaren vaiheissa, joissa niissä ei varsinaisesti käytetä. Pesukoneiden vastaava osuus on 18–31 prosenttia.

Älypuhelimet tuottavat koko elinkaarensa aikana vuosittain 14 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä on enemmän kuin Latvian hiilibudjetti vuonna 2017. Elinkaaren pidentäminen vuodella säästäisi yli kaksi miljoonaa tonnia päästöjä, raportissa kerrotaan.

”Poisheitettävien älypuhelinten kulttuurimme ilmastovaikutus on aivan liian korkea. Meillä ei ole varaa korvata niitä muutaman vuoden välein. Tarvitsemme tuotteita, jotka kestävät pidempään ja voidaan korjata, jos ne hajoavat”, sanoo EEB:n kiertotalouden asiantuntija Jean-Pierre Schweitzer tiedotteessa.

EU:ssa on tulossa vuonna 2021 voimaan lainsäädäntö, joka velvoittaa valmistajat esimerkiksi tarjoamaan korjaajille varaosia ja varmistamaan, että laitteet on helppo purkaa. Aktivistit ovat arvostelleet lainsäädäntöä muun muassa siitä, että varaosia ei panna kuluttajien vaan vain ammattimaisten korjaajien saataville.

informaatioteknologiakuluttaminenilmastonmuutos Eurooppa

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat