Uutiset Terveys

Tutkijat: Lapsia syntyy entistä vähemmän kuolleena

Silti nykymenolla Afrikassa kestää yli 160 vuotta ennen kuin mahdollisuudet saada elävänä syntynyt lapsi ovat samat kuin rikkaissa maissa, kirjoittaa The Lancet -lehti.
(Kuva: Frank de Kleine / CC BY 2.0)

Kuolleena syntyneiden lasten määrä on vähentynyt hitaasti, ja etenkin monen kehitysmaan on lisättävä ponnisteluja, jotta kansainvälisesti sovitut tavoitteet kuolemien vähentämisestä toteutuisivat. Myös asiaan liittyvä stigma on edelleen ongelma, kirjoittavat tutkijat lääketieteen lehti The Lancetin tuoreessa artikkelisarjassa.

Lancetin mukaan maailmassa syntyy vuosittain noin 2,6 miljoonaa lasta kuolleena, 18 lasta tuhatta synnytystä kohti. Osuus on laskenut 15 vuodessa noin neljänneksen, mutta silti nykytahdilla kestää yli 160 vuotta ennen kuin raskaan olevalla naisella Afrikassa on samat mahdollisuudet saada elossa syntyvä lapsi kuin rikkaassa maassa.

Artikkelisarjan mukaan noin 98 prosenttia kuolleena syntymisistä tapahtuu matalan tulotason ja keskitulotason maissa ja yli puolet konflikti- ja hätätila-alueilla. Suurin osa olisi ehkäistävissä esimerkiksi paremmalla raskauden ja synnytyksen aikaisella hoidolla, artikkelissa kerrotaan. Asiaan kuitenkin liittyy stigmoja ja tabuja, ja kuolemien ehkäisyä vaikeuttaa myös fatalistinen suhtautuminen ilmiöön.

Korkeimmat kuolleena syntyneisyysluvut ovat tutkimuksen mukaan Pakistanissa, Nigeriassa ja Tšadissa. Kuolleena syntyneeksi lasketaan tutkimuksen vertailuosioissa lapsi, joka on ollut kohdussa vähintään 28 viikkoa.

Maailman terveysjärjestössä sovittiin vuonna 2014, että tavoitteena on vähentää kuolemia vuoteen 2030 mennessä 12:een tuhannessa. Ainakin 56 maassa, pääosin kehitysmaissa, tahdin on kaksinkertaistuttava tavoitteen saavuttamiseksi, tutkijat kirjoittavat.

Asiasta uutisoivat muun muassa Guardian-lehti ja SciDevNet-uutissivusto.

Terveys lapsetterveyslapsikuolleisuus

Lue myös

Nainen antaa rokotetta toisen naisen sylissä olevalle vauvalle.

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa

Suomi tukee ensimmäistä kertaa kansainvälistä rokoteallianssia Gavia, jonka tarkoituksena on lisätä rokottamista tavallisia tartuntatauteja vastaan sekä parantaa koronavirusrokotteen saatavuutta köyhimmissä maissa.
Nainen nukkuu malariaverkon alla.

Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Koronavirus yhdistettynä huonoon terveydenhuoltoon voi johtaa siihen, että esimerkiksi malariatapaukset lisääntyvät. Hinnan maksavat kaikki. ”Nyt, kun rajat ovat kiinni, meistä kaikista huolehtii rakentamamme surkea terveydenhoitojärjestelmä”, sanoo mikrobiologian professori Yap Boum.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.