Turkki puntaroi hyökkäystä Pohjois-Irakiin | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Turkki puntaroi hyökkäystä Pohjois-Irakiin

Turkki vahvistaa sotilaallisia asemiaan Irakin rajalla ja pohtii mahdollista kurdisisseihin kohdistuvaa hyökkäystä. Hallitukselta on vaadittu päättäväisiä toimia sissejä vastaan, mutta sotaretken riskit arveluttavat.

Turkki vahvistaa sotilaallisia asemiaan Irakin rajalla ja puntaroi riskejä, joita liittyy mahdolliseen hyökkäykseen rajan yli kurdisissien kimppuun.

Pommi-iskut Ankarassa ja Istanbulissa sekä hyökkäykset armeijan sotilaita vastaan ovat saaneet Turkin julistamaan kolme rajamaakuntaa erityisturvallisuusvyöhykkeeksi ja rajoittamaan siviilien liikkumista alueella.

Iskuille ei ole ilmoittautunut tekijää, mutta yleisesti epäillään Kurdistanin työväenpuoluetta (PKK). Tämä Turkin kurdien sissijärjestö pitää nyt Pohjois-Irakia tukialueenaan.

Milliyet-lehden mukaan Turkin joukot ovat jo tulittaneet PKK:ta Irakin rajan yli. Lisäksi Turkki on vahvistanut mies- ja tulivoimaansa omilla kaakkoisilla kurdialueillaan.

Turkissa on vaadittu päättäväisiä toimia Irakiin tukeutuvia PKK:n joukkoja vastaan. Ne arvioidaan 3 000 hengen vahvuisiksi.

Turkin vaikutusvaltaisen armeijan esikuntapäällikkö kenraali Yasar Buyukanit piti huhtikuussa iskua rajan yli suorastaan toivottavana, jos hallitus antaa käskyn.

Pääministeri Recep Tayyip Erdoganin hallitus joutuu kuitenkin ottamaan huomioon ulkomaisten liittolaisten näkemykset ja heinäkuun 22. päivän vaalit.

Erdogan on korostanut päättäväisiä toimia kurdikapinallisia vastaan Turkin sisällä, muttei ole sulkenut pois myöskään tunkeutumista Irakiin.

Vaikka Erdoganin islamilaisella AKP:lla on enemmistö parlamentissa, myös armeijaa ja yleistä mielipidettä on kuunneltava. Tämä vahvistui keväällä, kun maallista valtaa kannattava armeija ja kansalaiset torjuivat mielenilmauksillaan AKP:n presidenttiehdokkaat.

Erdoganin toppuuttelusta huolimatta eläkkeellä olevat kenraalit ja opposition edustajat vaativat nyt PKK:n nujertamista kotona ja Irakissa.

Sissien surmaamien sotilaiden hautajaisista kasvaa usein mielenosoituksia hallituksen pehmeäksi koettua linjaa vastaan.

Lisäksi armeija on yllyttänyt kansaa joukkomielenosoituksiin PKK:ta vastaan, joten niitä lienee tulossa.

Riippumattomassa Isro-tutkimuslaitoksessa työskentelevä professori Sedat Laciner varoittelee kuitenkin Irakiin hyökkäämisen riskeistä.

Hänen mukaansa hyökkäys vaarantaisi vääjäämättä Turkin koti- ja ulkomaiset tavoitteet, kuten talouskasvun ja liittymisen Euroopan unioniin. Lisäksi "tapahtumat voivat karata käsistä."

Vaikka iskuissa rajan yli saataisiin tapetuksi "muutama sata terroristia", uusien värväytyminen saattaisi samalla kiihtyä.

Lacinerin mukaan Turkki voisi saada vastaansa myös Irakin kurdeja ja jopa Yhdysvaltain joukkoja, koska kurdit ovat Irakissa USA:n pääliittolaisia.

Turkkia närästää, että Yhdysvallat – joka on sen Nato-kumppani yli 50 vuoden ajalta – ei pakota Irakin hallitusta tai Pohjois-Irakin kurdihallintoa PKK:n kimppuun.

Turkin kansainvälisen politiikan yhdistyksen puheenjohtaja, professori Ilter Turan uskoo kuitenkin, että Turkki ja USA löytävät asiassa sovun, joka voi olla Turkin rajoitettu isku Pohjois-Irakiin.

Laciner arvioi, että Turkki perustaa kesän aikana rajalle ainakin puskurivyöhykkeen Yhdysvaltain mielipiteestä riippumatta.

Itse asiassa Turkilla on ollut vuodesta 1997 parin tuhannen miehen joukot Irakin puolella Saddam Husseinin kanssa tehdyn sopimuksen nojalla. Sekä EU että Irak vastustavat läsnäolon laajentamista.

Kurdikysymyksen tulenarkuutta lisää se, että Turkin 12-miljoonaisen kurdivähemmistön lisäksi heitä on Irakissa viisi, Iranissa neljä ja Syyriassa kaksi miljoonaa.

Laciner varoittaa, että jos Turkin armeija ottaa PKK:n ohella yhteen Irakin kurdien kanssa, vaikutukset voivat tuntua kaikissa mainituissa maissa.

Turkin päähuoli koskee Irakin Kurdistanin vahvaa itsehallintoa ja mahdollista itsenäistymistä, jos Irak hajoaisi. Esimerkki voi innoittaa Turkin kurdeja vaatimaan vastaavaa asemaa.

Laciner laskee, että laaja sotilasoperaatio aiheuttaisi omien kulujensa lisäksi Turkille jopa miljardeihin euroihin nousevat tappiot, kun ulkomainen pääoma pakenisi maasta.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia