Terveyttä afrikkalaisille, mutta millä rahalla? | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Terveyttä afrikkalaisille, mutta millä rahalla?

Afrikan unionin jäsenmaat ovat sitoutuneet
käyttämään 15 prosenttia budjetistaan terveydenhuoltoon. Vaikka se onnistuisikin, se ei riittäisi
toteuttamaan yhtäkään kolmesta terveyteen liittyvästä
vuosituhattavoitteesta, sanoo tohtori Thomas Kibua.

Afrikan unionin jäsenmaat ovat sitoutuneet käyttämään 15 prosenttia budjetistaan terveydenhuoltoon. Se ei kuitenkaan riitä YK:n asettamien vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen.

Afrikassa asuu liki 15 prosenttia maapallon väestöstä, mutta planeetan tautitaakasta sille lankeaa 25 prosenttia. Pelkästään hi-viruksen kantajista 68 prosenttia asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Afrikassa menehtyy vuosittain 4,5 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta aliravitsemuksen, ripulin, keuhkokuumeen, malarian ja äidiltä siirtyvän hivin seurauksena.

Vaikka Afrikan valtiot onnistuisivat sijoittamaan 15 prosenttia budjetistaan terveydenhuoltoon, se ei riittäisi toteuttamaan yhtäkään kolmesta terveyteen liittyvästä vuosituhattavoitteesta, tohtori Thomas Kibua sanoo. Hän johtaa terveyspoliittista tutkimusta afrikkalaisessa lääketieteen tutkimussäätiössä (Amref).


Terveyteen kymppi henkeä kohti


"Jos tavoitteet mielitään saavuttaa vuoteen 2015 mennessä, terveyden budjettiosuus tulisi nostaa 45 prosenttiin, mikä on kestämätön ajatus", hän jatkaa.

Afrikassa toimivan Apha-terveysjärjestö arvioi, ettei 15 prosentin budjettiosuus yllä myöskään Maailman terveysjärjestön WHO:n suositukseen. Sen mukaan köyhien maiden terveydenhuolto vaatisi vähintään 31 euroa asukasta kohti.

Afrikan 53 valtiosta yli puolet edistää terveyttä alle 11 eurolla asukasta kohti. Joissakin maissa jäädään muutamaan tai jopa alle yhteen euroon.

Apha-järjestön Rotimi Sankore muistuttaa WHO:n tavoitteen lähtevän oletuksesta, että kansalaisille on jo taattu perusravinto, puhdas vesi ja käymälä.

"Afrikassa se vaatii hallituksilta lisäinvestointeja muilla talouden sektoreilla", hän sanoo.


Lääkäreitä alle sata


Afrikan terveydenhuoltoa vaikeuttavat henkilökuntapula ja ammattiväen epätasainen jakaantuminen.

Saharan eteläpuolen naisista 70 prosenttia synnyttää yhä lapsensa ilman ammattiapua, mikä lisää sekä äiti- että lapsikuolleisuutta.

Tshadin, Madagaskarin, Burkina Fason, Nigerian, Kamerunin ja Malin naisista vain viisi prosenttia on ammatti-ihmisen hoidossa synnytyksen aikana.

WHO:n juuri ilmestynyt tutkimus antaa kuitenkin toivoa: synnyttäjien kuolleisuus Saharan eteläpuolella on vähentynyt neljänneksen vuoden 1990 jälkeen.

Useimpien Afrikan maiden terveyshenkilöstö muodostaa 10-40 prosenttia määrästä, joka takaisi laadukkaat peruspalvelut.

"Sierra Leonessa on alle sata lääkäriä, joista valtaosa toimii pääkaupungissa", Sankore sanoo.

Afrikan miljardista asukkaasta joka toinen on lääkehuollon ulkopuolella.


Hätä keinot keksii


Yritystä parempaan kuitenkin on. Useat maat pyrkivät tarjoamaan ilmaisia tai hyvin halpoja äitiyspalveluja. Lisäväkeä koulutetaan syrjäseutujen tarpeisiin, ja esimerkiksi Malawi kurssittaa maallikoita avustamaan kylien perusterveydenhuollossa.

Mosambik kouluttaa apuhoitajia jakamaan lääkkeitä, ja leikkausavustajia opetetaan tekemään keisarinleikkaus.

Koulutuksen lisäämisen tuloksena Egyptissä on nyt kätilöitä yhtä tiuhassa kuin Yhdysvalloissa.

"Terveydenhuolto ei kohene ilman koulutusta, eivätkä muutkaan vuosituhannen tavoitteet toteudu ilman sitä", Sankore painottaa.

Hän jatkaa, ettei pelkkä koulutuskaan riitä: kasvanut henkilöstö tarvitsee lisää toimitiloja. Myös lääkkeiden valmistusta, varastointia ja jakelua on kehitettävä.

Moni Afrikan valtio saa nyt huomattavan osan budjetistaan ulkomaisena apuna, mikä on pitkän päälle kestämätöntä. Sankore patistaa valtioita suunnittelemaan tulevaisuutta niin, että terveydenhuolto pyörisi vielä avun loputtuakin.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia