Uutiset Koronavirus

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.
Älypuhelin pöydän kulmalla
Koronaviruspandemiaa torjutaan puhelinten paikkatietoja seuraamalla, millä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, varoittavat järjestöt. (Kuva: Tinh tế Photo / Flickr.com / CC0 1.0)

Monien maiden hallitukset käyttävät tekoälyä ja muita teknologisia sovelluksia koronavirustartuntojen ehkäisyyn. Vaarana kuitenkin on, että koronavirukseen liittyviä tarkkailumekanismeja käytetään verukkeena laajempaan seurantaan, joka rikkoo ihmisoikeusperiaatteita, varoittaa yli sata ihmisoikeusjärjestöä uudessa kannanotossaan.

”Nämä ovat poikkeuksellisia aikoja, mutta ihmisoikeuslaki pätee yhä. -- Valtiot eivät voi vain jättää huomiotta oikeuksia, kuten oikeutta yksityisyyteen ja ilmaisunvapauteen kansanterveyskriisin taltuttamisen nimissä”, kannanotossa todetaan.

Viime perjantaina julkaistussa kannanotossa ovat mukana muun muassa ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch.

Järjestöt painottavat, että teknologiaa pitääkin käyttää koronavirustyössä esimerkiksi terveysinformaation levittämisessä ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi.

Esimerkiksi puhelinten paikkatietojen käyttäminen uhkaa kuitenkin yksityisyyttä, ilmaisunvapautta ja kokoontumisen vapautta. Se voi myös heikentää luottamusta viranomaisiin, mikä taas vähentää koronatoimien tehokkuuttakin, ne muistuttavat.

”Covid-19-epidemialla tulee olemaan jälkiseurauksensa. Meidän on varmistettava, että toimenpiteet, joihin hallitukset ryhtyvät juuri nyt, eivät tee tästä terveyskriisistä globaalia ihmisoikeuskriisiä”, sanoo Access Now -järjestön vanhempi analyytikko Estelle Massé järjestön tiedotteessa.

Esimerkiksi Itävalta, Belgia, Italia, Iso-Britannia ja Saksa tiettävästi keräävät anonyymiä tai yhteen koottua dataa selvittääkseen koronaviruskontakteja, kertoo Amnesty International.

Monet muut maat kuitenkin käyttävät puhelindataa laajemmin. Mediatietojen mukaan esimerkiksi Ecuadorin hallitus on antanut luvan GPS-seurannalle karanteenien noudattamisen varmistamiseksi. Israelin viranomaiset taas ovat antaneet turvallisuuspalvelulle luvan käyttää tartunnan saaneiden puhelindataa.

Puolassa ja Intiassa on tiettävästi otettu käyttöön sovellus, joka kehottaa ihmisiä ottamaan selfieitä. Kasvojentunnistusta ja paikkatietoja hyödyntämällä varmistetaan, että henkilö on noudattanut karanteenia, Amnesty kertoo.

Erityisessä vaarassa ovat jo valmiiksi syrjityt ryhmät, sillä sovellusten algoritmit ovat vaikeaselkoisia ja käyttävät puolueellista dataa, se varoittaa.

Järjestöt muistuttavat, että hallitusten pitää varmistaa, että tarkkailutoimet ovat tarpeellisia, lainmukaisia ja laajuudeltaan sopivia. Ne on toteutettava läpinäkyvästi ja niin, että niitä valvotaan kunnolla. Niiden pitää myös olla tilapäisiä.

”Lähihistoria opettaa, että on olemassa todellinen vaara, että tarkkailutoimenpiteistä tulee pysyviä. Syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen vuonna 2001 hallitusten tarkkailukoneisto laajeni merkittävästi. Kun nämä keinot ja infrastruktuuri ovat paikallaan, hallituksilla on vain harvoin poliittista halua luopua niistä”, Amnestyn tiedotteessa muistutetaan.

Koronavirus ihmisoikeudetkansalaisoikeudetinformaatioteknologiaterveyssairaus/lääkintä Amnesty International

Lue myös

Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Maskimainos, kaksi ihmistä ja autoja kadulla.

Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut

Lähes viisi miljonaa lasta tarvitsee apua neljässä maassa, ja määrä on noussut 60 prosenttia koronaviruspandemian aikana. Perheet joutuvat nyt valitsemaan, eristäytyvätkö ne viruksen pelossa kotiin ja ovat ilman ruokaa vai lähtevätkö etsimään töitä, kertoo Pelastakaa Lapset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja ja mopoja kadulla.

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan

Sosiaalisessa mediassa kiertävä julma raiskausvideo on saanut bangladeshilaiset viime viikkoina kaduille vaatimaan puuttumista seksuaalirikollisuuteen. Kuolemanrangaistus on helppo ratkaisu – oikeusjärjestelmän uudistaminen vaatii enemmän työtä, toteaa Human Rights Watchin asiantuntija Meenakshi Ganguly.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.
Kokoussali ja mies puhumassa kahdella näytöllä.

Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP

Avunantajat keräsivät 1,4 miljardin euron avustuspotin Keski-Sahelin maihin. Pakolaisten määrä on yli 20-kertaistunut alueella vain muutamassa vuodessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.

Tuoreimmat

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”