Uutiset Koronavirus

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.
Älypuhelin pöydän kulmalla
Koronaviruspandemiaa torjutaan puhelinten paikkatietoja seuraamalla, millä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, varoittavat järjestöt. (Kuva: Tinh tế Photo / Flickr.com / CC0 1.0)

Monien maiden hallitukset käyttävät tekoälyä ja muita teknologisia sovelluksia koronavirustartuntojen ehkäisyyn. Vaarana kuitenkin on, että koronavirukseen liittyviä tarkkailumekanismeja käytetään verukkeena laajempaan seurantaan, joka rikkoo ihmisoikeusperiaatteita, varoittaa yli sata ihmisoikeusjärjestöä uudessa kannanotossaan.

”Nämä ovat poikkeuksellisia aikoja, mutta ihmisoikeuslaki pätee yhä. -- Valtiot eivät voi vain jättää huomiotta oikeuksia, kuten oikeutta yksityisyyteen ja ilmaisunvapauteen kansanterveyskriisin taltuttamisen nimissä”, kannanotossa todetaan.

Viime perjantaina julkaistussa kannanotossa ovat mukana muun muassa ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch.

Järjestöt painottavat, että teknologiaa pitääkin käyttää koronavirustyössä esimerkiksi terveysinformaation levittämisessä ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi.

Esimerkiksi puhelinten paikkatietojen käyttäminen uhkaa kuitenkin yksityisyyttä, ilmaisunvapautta ja kokoontumisen vapautta. Se voi myös heikentää luottamusta viranomaisiin, mikä taas vähentää koronatoimien tehokkuuttakin, ne muistuttavat.

”Covid-19-epidemialla tulee olemaan jälkiseurauksensa. Meidän on varmistettava, että toimenpiteet, joihin hallitukset ryhtyvät juuri nyt, eivät tee tästä terveyskriisistä globaalia ihmisoikeuskriisiä”, sanoo Access Now -järjestön vanhempi analyytikko Estelle Massé järjestön tiedotteessa.

Esimerkiksi Itävalta, Belgia, Italia, Iso-Britannia ja Saksa tiettävästi keräävät anonyymiä tai yhteen koottua dataa selvittääkseen koronaviruskontakteja, kertoo Amnesty International.

Monet muut maat kuitenkin käyttävät puhelindataa laajemmin. Mediatietojen mukaan esimerkiksi Ecuadorin hallitus on antanut luvan GPS-seurannalle karanteenien noudattamisen varmistamiseksi. Israelin viranomaiset taas ovat antaneet turvallisuuspalvelulle luvan käyttää tartunnan saaneiden puhelindataa.

Puolassa ja Intiassa on tiettävästi otettu käyttöön sovellus, joka kehottaa ihmisiä ottamaan selfieitä. Kasvojentunnistusta ja paikkatietoja hyödyntämällä varmistetaan, että henkilö on noudattanut karanteenia, Amnesty kertoo.

Erityisessä vaarassa ovat jo valmiiksi syrjityt ryhmät, sillä sovellusten algoritmit ovat vaikeaselkoisia ja käyttävät puolueellista dataa, se varoittaa.

Järjestöt muistuttavat, että hallitusten pitää varmistaa, että tarkkailutoimet ovat tarpeellisia, lainmukaisia ja laajuudeltaan sopivia. Ne on toteutettava läpinäkyvästi ja niin, että niitä valvotaan kunnolla. Niiden pitää myös olla tilapäisiä.

”Lähihistoria opettaa, että on olemassa todellinen vaara, että tarkkailutoimenpiteistä tulee pysyviä. Syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen vuonna 2001 hallitusten tarkkailukoneisto laajeni merkittävästi. Kun nämä keinot ja infrastruktuuri ovat paikallaan, hallituksilla on vain harvoin poliittista halua luopua niistä”, Amnestyn tiedotteessa muistutetaan.

Koronavirus ihmisoikeudetkansalaisoikeudetinformaatioteknologiaterveyssairaus/lääkintä Amnesty International

Lue myös

Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Kuva kanavasta, taustalla ja ympärillä rakennuksia.

Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”

Koronasulku uhkaa lisätä hiv-epidemiaa Venäjällä, sillä monille huumeidenkäyttäjille ei ole pystytty jakamaan neuloja eikä seksityöläisille kondomeja. Monet hiv-keskukset on myös valjastettu koronan vastaiseen taisteluun.

Tuoreimmat

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan