”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.

Älypuhelin pöydän kulmalla

Koronaviruspandemiaa torjutaan puhelinten paikkatietoja seuraamalla, millä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, varoittavat järjestöt. Kuva: Tinh tế Photo / Flickr.com / CC0 1.0.

Monien maiden hallitukset käyttävät tekoälyä ja muita teknologisia sovelluksia koronavirustartuntojen ehkäisyyn. Vaarana kuitenkin on, että koronavirukseen liittyviä tarkkailumekanismeja käytetään verukkeena laajempaan seurantaan, joka rikkoo ihmisoikeusperiaatteita, varoittaa yli sata ihmisoikeusjärjestöä uudessa kannanotossaan.

”Nämä ovat poikkeuksellisia aikoja, mutta ihmisoikeuslaki pätee yhä. -- Valtiot eivät voi vain jättää huomiotta oikeuksia, kuten oikeutta yksityisyyteen ja ilmaisunvapauteen kansanterveyskriisin taltuttamisen nimissä”, kannanotossa todetaan.

Viime perjantaina julkaistussa kannanotossa ovat mukana muun muassa ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch.

Järjestöt painottavat, että teknologiaa pitääkin käyttää koronavirustyössä esimerkiksi terveysinformaation levittämisessä ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi.

Esimerkiksi puhelinten paikkatietojen käyttäminen uhkaa kuitenkin yksityisyyttä, ilmaisunvapautta ja kokoontumisen vapautta. Se voi myös heikentää luottamusta viranomaisiin, mikä taas vähentää koronatoimien tehokkuuttakin, ne muistuttavat.

”Covid-19-epidemialla tulee olemaan jälkiseurauksensa. Meidän on varmistettava, että toimenpiteet, joihin hallitukset ryhtyvät juuri nyt, eivät tee tästä terveyskriisistä globaalia ihmisoikeuskriisiä”, sanoo Access Now -järjestön vanhempi analyytikko Estelle Massé järjestön tiedotteessa.

Esimerkiksi Itävalta, Belgia, Italia, Iso-Britannia ja Saksa tiettävästi keräävät anonyymiä tai yhteen koottua dataa selvittääkseen koronaviruskontakteja, kertoo Amnesty International.

Monet muut maat kuitenkin käyttävät puhelindataa laajemmin. Mediatietojen mukaan esimerkiksi Ecuadorin hallitus on antanut luvan GPS-seurannalle karanteenien noudattamisen varmistamiseksi. Israelin viranomaiset taas ovat antaneet turvallisuuspalvelulle luvan käyttää tartunnan saaneiden puhelindataa.

Puolassa ja Intiassa on tiettävästi otettu käyttöön sovellus, joka kehottaa ihmisiä ottamaan selfieitä. Kasvojentunnistusta ja paikkatietoja hyödyntämällä varmistetaan, että henkilö on noudattanut karanteenia, Amnesty kertoo.

Erityisessä vaarassa ovat jo valmiiksi syrjityt ryhmät, sillä sovellusten algoritmit ovat vaikeaselkoisia ja käyttävät puolueellista dataa, se varoittaa.

Järjestöt muistuttavat, että hallitusten pitää varmistaa, että tarkkailutoimet ovat tarpeellisia, lainmukaisia ja laajuudeltaan sopivia. Ne on toteutettava läpinäkyvästi ja niin, että niitä valvotaan kunnolla. Niiden pitää myös olla tilapäisiä.

”Lähihistoria opettaa, että on olemassa todellinen vaara, että tarkkailutoimenpiteistä tulee pysyviä. Syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen vuonna 2001 hallitusten tarkkailukoneisto laajeni merkittävästi. Kun nämä keinot ja infrastruktuuri ovat paikallaan, hallituksilla on vain harvoin poliittista halua luopua niistä”, Amnestyn tiedotteessa muistutetaan.

Lisää uusi kommentti