Uutiset Terveys

Terveys- ja lapsijärjestöt: Keuhkokuumetta pitää torjua ponnekkaammin – Tappaa enemmän lapsia malaria ja ripuli yhteensä

Keuhkokuumetta voi torjua rokotteella ja hoitaa antibiooteilla, mutta käytännössä monet lapset jäävät ilman hoitoa. Järjestöjen vetoomuksen mukaan myöskään taudin tutkimustyötä ei rahoiteta riittävästi.
Vauva, nainen ja mies
Terveystyöntekijä Markson Farley (oik.) mittasi vauvan kuumetta Liberiassa vuonna 2013. Keuhkokuume oli vuonna 2018 alle viisivuotiaita eniten tappanut tauti. (Kuva: Direct Relief / CC BY-NC-ND 2.0)

Keuhkokuume tappoi viime vuonna yli 800 000 alle viisivuotiasta lasta, vaikka tauti olisi parannettavissa. Sen torjumiseksi tarvitaan enemmän kansainvälisiä toimia, sanoo kuusi lapsi- ja terveysjärjestöä tänään julkaistussa vetoomuksessaan.

Käytännössä keuhkokuumeeseen kuolee lapsi joka 39. sekunti. Esimerkiksi viime vuonna lapsia kuoli enemmän keuhkokuumeeseen kuin malariaan ja ripuliin yhteensä.

Järjestön mukaan keuhkokuumeen vastaiseen työhön on kuitenkin vaikea saada riittäviä resursseja muihin tauteihin verrattuna. Maailmanlaajuisesti vain kolme prosenttia tarttuvien tautien tutkimusmenoista käytetään keuhkokuumeen tutkimiseen, vaikka se aiheuttaa 15 prosenttia alle viisivuotiaiden lasten kuolemista ja oli viime vuonna eniten heitä tappanut tauti.

”Suuri osa näistä kuolemista olisi vältettävissä. Tautia vastaan voi suojautua rokotteella, ja hoitokeinot ovat myös tiedossa. Lasten hengen pelastamisessa kyse on pitkälti tahdosta, toteaa Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen järjestön tiedotteessa.

Keuhkokuumeen aiheuttaja on bakteeri, virus tai sieni. Sen seurauksena keuhkoihin kertyy nestettä ja tulehdussoluja, mikä vaikeuttaa sairastuneen lapsen hengitystä.

Tautiin sairastuvat herkästi etenkin lapset, joiden vastustuskyky on heikentynyt esimerkiksi infektiotautien tai aliravitsemuksen takia. Myös saasteista johtuva heikko ilmanlaatu ja saastunut juomavesi lisäävät sairastumisen riskiä.

Keuhkokuumetta vastaan voi suojautua rokotteella, ja se voidaan hoitaa antibiooteilla. Kymmeniä miljoonia lapsia on kuitenkin edelleen rokottamatta ja yksi kolmesta jää ilman vaadittavaa sairaalahoitoa.

Vetoomuksen taustalla on Espanjassa tammikuussa järjestettävä ensimmäinen keuhkokuumekonferenssi, jossa ongelmaa on tarkoitus puida. Vetoomuksen mukaan keuhkokuumeesta eniten kärsivien maiden on laadittava strategia taudin torjumiseksi ja rikkaiden maiden, avunantajien ja yritysten on edistettävä rokotusohjelmien kattavuutta esimerkiksi hintoja alentamalla.

Yli puolet keuhkokuumeeseen liittyvistä kuolemantapauksista tapahtuu Nigeriassa, Intiassa, Pakistanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Intiassa.

Lasten oikeudetTerveys lapsetterveyslapsikuolleisuus Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Kaksi naista vastakkain pöydän ääressä

Keuhkokuumeeseen kuolee lapsi joka 39. sekunti – Jopa joka kolmas jää ilman tärkeää hoitoa, varoittavat järjestöt

Barcelonassa on parhaillaan käynnissä ensimmäinen suuri kansainvälinen keuhkokuumekonferenssi. Sen alla julkaistun tutkimuksen mukaan taudin vastaista työtä tehostamalla voitaisiin estää lähes yhdeksän miljoonan lapsen kuoleminen keuhkokuumeeseen tai muihin lastentauteihin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.

Tuoreimmat

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat