Sri Lanka kääntyy Kiinan ja Iranin puoleen

Sri Lankan hallituksen ja perinteisten kumppaneiden välit ovat viilentyneet viime kuukausina. Yhdysvallat, Euroopan unioni ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota maan lisääntyviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Kansallismielinen Mahinda Rajapakse valittiin Sri Lankan presidentiksi kaksi vuotta sitten. Hän lopetti huteran tulitauon pohjoisen Tamilitiikereiden kanssa ja määräsi armeijan pyyhkäisemään kapinalliset saaren itä- ja pohjoisosan pesäkkeistään.

Idässä kapinalliset on saatu ajetuksi viidakkoon, mutta pohjoisessa taistelut jatkuvat raivokkaina. Hallitusta syytetään myös toimittajien häirinnästä.

Avun ehdot eivät kelpaa

Länsimaiden apu on sidottu läpinäkyvään hallintoon ja kulutuskuriin, mutta Sri Lankan hallitus on hylännyt ehdot. Korkea valtiovarainministeriön virkailija ilmoitti äskettäin Maailmanpankin edustajille, ettei Sri Lanka tarvitse enää Maailmanpankin "kaikenlaiseen kytkettyä" rahaa.

Viime vuonna Kansainvälinen valuuttarahasto IMF vetäytyi Sri Lankasta, eikä sillä ole nyt Sri Lankassa käynnissä yhtään hanketta.

Asiantuntijoiden mukaan presidentti Mahinda Rajapaksen kansallismielinen hallitus haluaa vaihtaa rahoittajiaan, koska perinteiset avustukset sitovat hallitusta liikaa.

Kiina ja Iran lainaavat markkinakorolla

Rajapaksen onkin täytynyt kääntyä moottoriteiden, rautateiden, satamien ja lentokenttien rahoituksessa "ystävällismielisten" maiden puoleen. Kiina ja Iran avustavat Sri Lankaa lainoilla, mutta lainat pitää maksaa takaisin markkinakorolla.

Kiina rahoittaa nyt Sri Lankassa sekä hiilivoimala- että satamahanketta yhteensä noin 700 miljoonalla dollarilla eli noin 440 miljoonalla eurolla. Käynnissä on myös neuvottelut noin 450 miljoonan dollarin eli 280 miljoonan euron lainasta kahden valtatien rakentamiseksi.

Iran puolestaan lainaa 450 miljoonaa dollaria eli noin 280 miljoonaa euroa vesivoimalaan ja on investoimassa noin miljardi dollaria eli 625 miljoonaa euroa öljyjalostamoon.

Monien asiantuntijoiden mielestä Sri Lankan hallituksen nykyinen ulkopolitiikka voi täyttää lyhytaikaiset tarpeet mutta on tuhoisaa pitkällä aikavälillä.

Suunnanmuutos voi käydä kalliiksi

Colombon yliopiston taloustieteilijän Sirimal Abeyeratnen mukaan lainojen kytkeminen tarkkaan seurantaan siitä, miten lainarahat käytetään, on välttämätöntä Sri Lankan kaltaisissa maissa, joissa rahat käytetään usein lopulta eri projekteihin kuin oli tarkoitettu.

Entinen kauppaministeri ja nykyinen eturivin oppositiopoliitikko Ravi Karunanayake uskoo, että Sri Lanka vajoaa yhä syvemmälle velkoihin, kun hallitus vaihtaa länsimaiden myöntämät avustukset ja halpakorkoiset lainat Iranin ja Kiinan markkinakorkoisiin lainoihin.

"Monet sukupolvet tulevat olemaan kurkkuansa myöten näissä veloissa", hän sanoo.