Sotilasvallan purkaminen pysähtyi Hondurasissa
Hondurasissa 15 vuotta sitten alkanut armeijan poliittisen vallan purkamisprosessi haudattiin 28. kesäkuuta, kun sotilaat ottivat taas ohjakset.
Hondurasissa 15 vuotta sitten alkanut armeijan poliittisen vallan purkamisprosessi haudattiin 28. kesäkuuta, kun sotilaat ottivat taas ohjakset.
Armeija karkotti keskustavasemmistolaisen presidentin Manuel Zelayan maasta ja on sen jälkeen omaksunut näkyvän roolin politiikassa.
Sotilaat johtivat keskiamerikkalaista Hondurasia 1970-luvulta 1990-luvun alkuvuosiin. Siviilivallan pystytys alkoi 1994, kun liberaalipuoluetta edustanut presidentti Carlos Roberto Reina lakkautti yleisen asevelvollisuuden ja lähetti sotilaat kasarmeille. Reina yritettiin kahdesti murhata selvittämättä jääneissä pommi-iskuissa.
Ihmisoikeus- ja naisjärjestöt sekä tiedotusvälineet ja yritysmaailma osallistuivat aktiivisesti sotilaiden vallan vähentämiseen yhteiskunnassa.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että asevoimat ovat jälleen ottaneet itselleen veto-oikeuden, valtio-opin professori Ernesto Paz arvioi.
Hänen mielestään sotilaiden vallananastus on vakava isku sekä demokratialle että siviilivallan pystyttämiselle.
Hän sysää osavastuun poliitikoille, koska nämä eivät kyenneet ratkaisemaan poliittista kriisiä, jota Zelayan syrjäyttäminen vain syvensi.
Pazin mielestä poliittinen eliitti ja koko yhteiskunta kaipaavat lisää poliittista koulutusta, "koska vielä ei ole tajuttu, että menetämme 15 vuoden saavutukset siviilivallan ja demokratian vahvistamisessa."
Univormuiset sotilasjohtajat selittivät elokuun alussa televisiossa, että Zelayan syrjäyttäminen oli tuskallinen, mutta ainoa vaihtoehto.
Kenraalien mukaan Zelaya yritti pakottaa armeijan perustuslain vastaisiin tekoihin, kun hän määräsi sen jakelemaan vaaliuurnia kansanäänestystä varten.
Hondurasin korkein oikeus oli todennut laittomaksi kesäkuun 28. päivälle aiotun neuvoa-antavan kansanäänestyksen. Siinä Zelaya ehdotti perustuslain muuttamista siten, että istuva presidentti voitaisiin valita uudelle kaudelle.
Zelayan viime töikseen erottama asevoimien komentaja kenraali Romeo Vásquez kiisti tv-keskustelussa, että Zelayan pakottaminen pyjamasillaan Costa Rican koneeseen olisi ollut sotilasvallankaappaus.
"Kaappauksessa olisimme julistaneet maan poikkeustilaan ja paljon ihmisiä olisi pidätetty", Vásquez sanoi.
Hänen mukaansa valta on asianmukaisilla elimillä ja sotilaat pysyvät kasarmeissa.
Sotilaat sanovat estäneensä alueen vasemmistolaistamiseen tähtäävän hankkeen, jota Venezuelan presidentti Hugo Chávez johtaa perustamansa Amerikoiden bolivarilainen vaihtoehto eli Alba-järjestön kautta.
Albaan kuuluvat Hondurasin ja Venezuelan ohella Antigua ja Barbuda, Bolivia, Ecuador, Dominica, Kuuba, Nicaragua sekä Saint Vincent ja Grenadiinit.
Hondurasin maavoimien komentaja kenraali Miguel Ángel García Padgeth kertoi televisiossa, että jo kolme vuotta sitten Washingtonissa pidetyssä sotilaskokouksessa hän varoitti kollegojaan "Chávezin laajentumispyrkimyksistä" ja ihmetteli, miksi Yhdysvallat on hylännyt Latinalaisen Amerikan.
Tutkija Pazin mukaan vuonna 2006 valtaan tullut Zelaya auttoi osaltaan armeijan roolin ja näkyvyyden kasvua. Sotilaille siirrettiin siviilien tehtäviä, kuten valtion voimayhtiön tilapäinen johtaminen ja lentoterminaalin rakentaminen.
Lisäksi Zelaya kutsui upseereita seurakseen moniin näkyviin tapahtumiin, kuten matkoille ja konsertteihin, ja tuplasi sotilasmenot vuoden 2005 tasosta.
Sosiologi Letisia Salomón sanoo, että Hondurasin poliittinen ja taloudellinen eliitti käytti hyväkseen armeijan kasvanutta roolia ja marssitti julkisuuteen 1980-luvulla ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneitä eläkeläisupseereita. Nämä yllyttivät asevoimia kapinaan Zelayaa vastaan.
Salomónin mukaan viime vuosina hiljakseen kasvanut kansan luottamus armeijaa kohtaan koki kolauksen, kun sotilaat hakkasivat Zelayaa puolustaneita mielenosoittajia vallanvaihdon jälkeen.
Hondurasin sotilaskaappaukset ovat kautta aikojen olleet sidoksissa noin sata vuotta vanhoihin oikeistolaisiin liberaali- ja kansallispuolueeseen.
Hondurasin asevoimien mainetta mustasi kylmän sodan aikana se, että maassa toimi Yhdysvaltain sotilastukikohtia, joista tuettiin muun muassa Nicaraguan vasemmistovaltaa vastustaneita contra-sissejä.
Armeija karkotti keskustavasemmistolaisen presidentin Manuel Zelayan maasta ja on sen jälkeen omaksunut näkyvän roolin politiikassa.
Sotilaat johtivat keskiamerikkalaista Hondurasia 1970-luvulta 1990-luvun alkuvuosiin. Siviilivallan pystytys alkoi 1994, kun liberaalipuoluetta edustanut presidentti Carlos Roberto Reina lakkautti yleisen asevelvollisuuden ja lähetti sotilaat kasarmeille. Reina yritettiin kahdesti murhata selvittämättä jääneissä pommi-iskuissa.
Ihmisoikeus- ja naisjärjestöt sekä tiedotusvälineet ja yritysmaailma osallistuivat aktiivisesti sotilaiden vallan vähentämiseen yhteiskunnassa.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että asevoimat ovat jälleen ottaneet itselleen veto-oikeuden, valtio-opin professori Ernesto Paz arvioi.
Hänen mielestään sotilaiden vallananastus on vakava isku sekä demokratialle että siviilivallan pystyttämiselle.
Hän sysää osavastuun poliitikoille, koska nämä eivät kyenneet ratkaisemaan poliittista kriisiä, jota Zelayan syrjäyttäminen vain syvensi.
Pazin mielestä poliittinen eliitti ja koko yhteiskunta kaipaavat lisää poliittista koulutusta, "koska vielä ei ole tajuttu, että menetämme 15 vuoden saavutukset siviilivallan ja demokratian vahvistamisessa."
Univormuiset sotilasjohtajat selittivät elokuun alussa televisiossa, että Zelayan syrjäyttäminen oli tuskallinen, mutta ainoa vaihtoehto.
Kenraalien mukaan Zelaya yritti pakottaa armeijan perustuslain vastaisiin tekoihin, kun hän määräsi sen jakelemaan vaaliuurnia kansanäänestystä varten.
Hondurasin korkein oikeus oli todennut laittomaksi kesäkuun 28. päivälle aiotun neuvoa-antavan kansanäänestyksen. Siinä Zelaya ehdotti perustuslain muuttamista siten, että istuva presidentti voitaisiin valita uudelle kaudelle.
Zelayan viime töikseen erottama asevoimien komentaja kenraali Romeo Vásquez kiisti tv-keskustelussa, että Zelayan pakottaminen pyjamasillaan Costa Rican koneeseen olisi ollut sotilasvallankaappaus.
"Kaappauksessa olisimme julistaneet maan poikkeustilaan ja paljon ihmisiä olisi pidätetty", Vásquez sanoi.
Hänen mukaansa valta on asianmukaisilla elimillä ja sotilaat pysyvät kasarmeissa.
Sotilaat sanovat estäneensä alueen vasemmistolaistamiseen tähtäävän hankkeen, jota Venezuelan presidentti Hugo Chávez johtaa perustamansa Amerikoiden bolivarilainen vaihtoehto eli Alba-järjestön kautta.
Albaan kuuluvat Hondurasin ja Venezuelan ohella Antigua ja Barbuda, Bolivia, Ecuador, Dominica, Kuuba, Nicaragua sekä Saint Vincent ja Grenadiinit.
Hondurasin maavoimien komentaja kenraali Miguel Ángel García Padgeth kertoi televisiossa, että jo kolme vuotta sitten Washingtonissa pidetyssä sotilaskokouksessa hän varoitti kollegojaan "Chávezin laajentumispyrkimyksistä" ja ihmetteli, miksi Yhdysvallat on hylännyt Latinalaisen Amerikan.
Tutkija Pazin mukaan vuonna 2006 valtaan tullut Zelaya auttoi osaltaan armeijan roolin ja näkyvyyden kasvua. Sotilaille siirrettiin siviilien tehtäviä, kuten valtion voimayhtiön tilapäinen johtaminen ja lentoterminaalin rakentaminen.
Lisäksi Zelaya kutsui upseereita seurakseen moniin näkyviin tapahtumiin, kuten matkoille ja konsertteihin, ja tuplasi sotilasmenot vuoden 2005 tasosta.
Sosiologi Letisia Salomón sanoo, että Hondurasin poliittinen ja taloudellinen eliitti käytti hyväkseen armeijan kasvanutta roolia ja marssitti julkisuuteen 1980-luvulla ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneitä eläkeläisupseereita. Nämä yllyttivät asevoimia kapinaan Zelayaa vastaan.
Salomónin mukaan viime vuosina hiljakseen kasvanut kansan luottamus armeijaa kohtaan koki kolauksen, kun sotilaat hakkasivat Zelayaa puolustaneita mielenosoittajia vallanvaihdon jälkeen.
Hondurasin sotilaskaappaukset ovat kautta aikojen olleet sidoksissa noin sata vuotta vanhoihin oikeistolaisiin liberaali- ja kansallispuolueeseen.
Hondurasin asevoimien mainetta mustasi kylmän sodan aikana se, että maassa toimi Yhdysvaltain sotilastukikohtia, joista tuettiin muun muassa Nicaraguan vasemmistovaltaa vastustaneita contra-sissejä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia