Uutiset

Senegalissa suitsitaan laitonta siirtolaisuutta

Hukkumisuutisiin kyllästynyt nainen ryhtyi luomaan nuorille työpaikkoja.

"Toverini Ibrahima Sarr houkutteli minut mukaan ihmissalakuljetukseen", senegalilainen kalastaja Doudou Ndoye kertoo.

"Veneeseen mahtui kerralla 96 matkustajaa, ja perimme maksua 310 – 470 euroa hengeltä", hän jatkaa. Miehet salakuljettivat kalastusveneillään ihmisiä Mauritanian rannikolta Kanariansaarille.

Sarr katosi yhdellä vaarallisista reissuista, ja Ndoye on luopui salakuljetuksesta.

Ndoye asuu Thiaroye-sur-merin kalastajakylässä Senegalin pääkaupungin Dakarin ulkopuolella. Kylästä on kuollut yli 150 nuorta pyrkiessään meren yli, ja heiltä jäi kotiin 88 lasta, naisten perustama laitonta siirtolaisuutta vastustava Coflec-järjestö laskee

Espanjassa on pidätetty 374 alaikäistä Thiaroye-sur-merin asukasta, ja kylään on palautettu 210 nuorta Euroopasta tai välietapeista, kuten Kap Verdestä ja Marokosta.

Tarpeeksi hautajaisia

"Minulta on kadonnut seitsemän serkkua merellä. Toinen mokoma naapurustoni nuoria on kuollut siellä, ja Marokon rannikkovartiosto on palauttanut kaksi kotiin", Ndoye kertoo.

Samassa kylässä asuva Yayi Bayam Diouf sai viisi vuotta sitten tarpeekseen merellä menehtyneiden nuorten hautajaisista.

"Päätin koota yhteen naiset, jotka olivat menettäneet puolison, pojan tai veljen meren syliin. Yhdessä voisimme vastustaa tätä kirousta, joka houkuttelee nuoria lähtemään paremman elämän etsintään", Diouf kertoo.

Hänen perustamansa Coflec-yhdistys torjuu laitonta siirtolaisuutta matkan riskeistä kertovilla valistuskampanjoilla ja luomalla työtilaisuuksia, jotka kannustavat nuoria jäämään kotikylään.

Kauppa käy

Coflecissa on nyt 375 jäsentä, ja osuuskunta pyörittää monituisia elinkeinohankkeita. Maissista, hirssistä ja mustasilmäpavuista valmistetaan couscousia, kalaa ja mereneläviä kuivataan ja savustetaan.

Osuuskunta valmistaa lisäksi mehuja ja saippuaa, ja sen tuotteita myydään Senegalin ja naapurimaiden ohella Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Myynti on noin 55 000 euroa vuodessa.

Osa tuotosta jaetaan mikroluottoina jäsenille ja Euroopasta karkotetuille paluumuuttajille.

Coflec on myös hankkinut kaksi kalastusvenettä tarkoituksenaan houkutella 50 ihmissalakuljettajaa laillisiin töihin. Järjestö on saanut tukea ranskalaiselta Beneteau-säätiöltä ja lainaa Espanjan kehitysapuvirastolta, Diouf selvittää.

pakolaiset Senegal Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.