Uutiset

Rikkain prosentti omistaa jo enemmän kuin muut yhteensä

Maailmassa on lähes yhdeksän miljoonaa miljonääriä enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Samaan aikaan varallisuus on keskittynyt yhä harvempien käsiin, selviää sveitsiläispankki Credit Suissen raportista.
Puoliksi syöty omena
Maailman rikkain prosentti omistaa yli puolet varallisuudesta. (Kuva: neys fadzil / Flickr.com / CC BY-ND 2.0)

Maailman vauraus on kasvanut finanssikriisin alun jälkeen yli neljänneksen, mutta sen perintönä on ollut kasvava epätasa-arvo, summataan sveitsiläisen Credit Suisse -pankin tuoreessa maailman varallisuusraportissa.

Vuosittain ilmestyvässä raportissa verrataan lukuja etenkin kymmenen vuoden takaiseen talouskriisiin. Sen mukaan miljonäärien määrä on sen jälkeen kasvanut 8,7 miljoonalla. Yhteensä heitä on 36 miljoonaa, noin 0,7 prosenttia maailman väestöstä. 

Epätasa-arvo on raportin mukaan kasvanut kaikkialla maailmassa vuodesta 2007 alkaen. Vuosituhannen alussa maailman rikkain prosentti omisti 45,5 prosenttia varallisuudesta, mutta nyt osuus on jo 50,1 prosenttia. Rikkain prosentti omistaa siis enemmän kuin muut yhteensä.

Credit Suissen raportissa varallisuuspyramidin pohjan muodostavat ne ihmiset, joiden varallisuus on alle 10 000 dollaria, eli noin 8 500 euroa. Heitä on noin 70,1 prosenttia maailman väestöstä, ja he omistavat maailman varallisuudesta 2,7 prosenttia.

Kehittyneissä maissa tähän tuloluokkaan kuuluu noin 30 prosenttia aikuisista, ja suurimmalle osalle kyseessä on ohimenevä tilanne tai se liittyy ikään. Intiassa ja Afrikassa tähän tuloluokkaan kuuluu kuitenkin yli 90 prosenttia ihmisistä, raportissa kerrotaan. Joissakin Afrikan maissa osuus on lähellä sataa.

Maailman vaurausraportti julkistettiin nyt kahdeksatta kertaa. Sitä varten on kerätty noin 4,8 miljardin ihmisen varallisuustietoja noin 200 maasta.

köyhyystalous

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.