Uutiset Vesi ja sanitaatio

Rikkaat hamstraavat vettä vesikriisissä kärvistelevässä Zimbabwen Bulawayossa – ”Nyt on kyse selviytymisestä”

Kuivuus ja heikko infrastruktuuri ovat ajaneet Zimbabwessa sijaitsevan Bulawayon kaupungin vaikeaan vesipulaan. Nyt vedenkulutus kasvaa, sillä ne, joilla on varaa, antavat veden valua varastoon aina, kun sitä on saatavilla.
Vesitankkeja aidan takana.
Bulawayon esikaupunkialueen pihoille on asennettu vesitankkeja. Suurimmat ja kalleimmat tankit ovat muodostuneet statussymboleiksi. Kaupunki on kärsinyt vesikriisistä jo vuosikymmeniä. (Kuva: Ignatius Banda / IPS)

(IPS) -- Zimbabwelaisen Bulawayon kaupungin esikaupunkialueiden omakotitalojen pihoille asennetut vesitankit ovat todisteita vuosikausia kestäneestä vesikriisistä, joka ei säästä ketään. Jotkut kaupunginosat ovat jääneet kuukausiksi vaille juoksevaa vettä.

Vesitankkeja kutsutaan valmistajansa mukaan Jojo-tankeiksi. Suurimmat niistä vetävät 10 000 litraa, ja ne ovat saavuttaneet eräänlaisen statussymbolin arvon.

Jojo-tankit ovat Philemon Hadeben kaltaisten kaupunkilaisten vastaus vesikriisiin. He ovat epätoivoisia, ja heillä on varaa.

”Nyt on kyse selviytymisestä. Lapsitaloudessa ei voi elää viikkoja ilman vettä, siksi ostin tuon jutun”, Hadebe sanoo osoittaen 2 500 litran vesisäiliötä pihallaan.

Tankkeja on perinteisesti käytetty sadeveden keräämiseen sekä pohjaveden säilömiseen, mutta koronapandemian uuden normaalin oloissa käyttö on muuttunut.

”Annan veden juosta hanasta säiliöön silloin kun sitä tulee. Siitä on ollut iso apu, kun hanoista sitten ei valu mitään päiviin tai jopa viikkoihin”, Hadebe selittää. Häntä ei huoleta valutuksesta koituva vesilasku. ”Nämä ovat epätoivoisia aikoja.”

Vain varakkailla on varaa

Hadebe ei ole laskuhuolettomuudessaan yksin. Bulawayon kaupunki valittaa, että asukkaiden haluttomuus maksaa vesilaskujaan on rampauttanut vesilaitosta.

Vesitankkikauppa käy, mutta vain varakkailla on varaa säiliöihin. 10 000 litran tankki maksaa lähes 1 000 euroa ja 2 500 litran säiliöstäkin joutuu pulittamaan 250 euroa.

Jojo-tankit ovat kuitenkin ratkaisu, joka vain pahentaa perusongelmaa. Veden varastointi on nimittäin johtanut vedenkulutuksen kasvuun. Edes liiallisesta vedenkulutuksesta langetetut sakot eivät ole estäneet Hadeben kaltaisia asukkaita täyttämästä säiliöitään.

Jotkut asukkaat ovat kairanneet kotipihalleen porakaivoja, joiden vettä myyvät. Toiminta on täysin sääntelemätöntä.

Ne kaupunkilaiset, joilla ei ole varaa suuriin säiliöihin, käyttävät mitä tahansa käsillä olevaa, kuten kahden litran muovipulloja. Sitten kun nekin loppuvat, he turvautuvat suojaamattomiin vesilähteisiin. Kaupungin terveysviranomaisten mukaan se on johtanut nousupiikkiin lavantaudin ja punataudin kaltaisissa vesien välityksellä leviävissä sairauksissa sekä ripulissa.

Ihmisen aikaansaama kriisi

Kaupunkilaiset sanovat, ettei kaupunki ole tehnyt tarpeeksi vuosikymmeniä vaivanneen vesiongelman ratkaisemiseksi. Viranomaiset syyttävät vesipulaa koko joukosta tekijöitä, kuten veden vähyys syöttöaltaissa, ennen vuoden 1980 itsenäistymistä asennetun infrastruktuurin hajoaminen ja jatkuvat sähkökatkokset.

Bulawayon pormestari Solomon Mguni on syyttänyt kriisistä infrastruktuurin vandalisointia, joka on keskeyttänyt vedenpumppauksen.

”Vesikriisi on ihmisen aikaansaannosta”, Bulawayon asukasyhdistyksen koordinaattori Emmanuel Ndlovu sanoo.

”Bulawayolla on aina ollut veden kanssa ongelmia, joihin kaupunginvaltuusto on reagoinut vaisusti. Joka vuosi kaupunki syöksyy kriisiin. Mutta nykyinen on pahin kaikista”, Ndlovu toteaa.

”Vesiresursseihin ei ole panostettu riittävästi, vaikka vesilaskut ovat Bulawayon kaupungin lypsylehmä”, Ndlovu syyttää.

Zimbabwen meteorologinen laitos on ennustanut tälle talvikaudelle tavallista runsaampia sateita. Ne tarjoaisivat lievitystä kuivana kärvistelevälle kaupungille. Jojo-tankkikauppiaille se ei tosin olisi hyvä uutinen.

Vesi ja sanitaatio vesi ja viemäröinti Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Satelliittikuva Pakistanin Karachista.

Pakistan on vesikonfliktien kynnyksellä

Veden saatavuus on Pakistanissa pudonnut yli 80 prosenttia viimeisten 70 vuoden aikana. Kestämättömän tilanteen taustalla olevat syyt ovat moninaiset, ja ne juontavat juurensa aina brittien siirtomaavaltaan asti.
Pilvenpiirtäjiä ja rakennuksia yleiskuvassa.

Etelä-Afrikka oli vesiturvan edelläkävijämaa, mutta nyt se kärsii sitkeästä vesipulasta – Ilmastonmuutos ei ole ainoa syy

Kaksi vuotta sitten Kapkaupunki pelastui täpärästi Day Zerolta, veden totaaliselta loppumiselta. Tilanne voi kuitenkin toistua, sillä vesipula koskettaa koko maata eikä syitä ole saatu kitkettyä. Vesipulaa pahentavat kuivuuden lisäksi myös poliittinen vääntö ja apartheidin perintö, laiminlyönnit sekä leväperäisyys, kirjoittaa globaaleihin vesikysymyksiin perehtynyt Olli-Pekka Haavisto.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija