Uutiset Vesi ja sanitaatio

Rikkaat hamstraavat vettä vesikriisissä kärvistelevässä Zimbabwen Bulawayossa – ”Nyt on kyse selviytymisestä”

Kuivuus ja heikko infrastruktuuri ovat ajaneet Zimbabwessa sijaitsevan Bulawayon kaupungin vaikeaan vesipulaan. Nyt vedenkulutus kasvaa, sillä ne, joilla on varaa, antavat veden valua varastoon aina, kun sitä on saatavilla.
Vesitankkeja aidan takana.
Bulawayon esikaupunkialueen pihoille on asennettu vesitankkeja. Suurimmat ja kalleimmat tankit ovat muodostuneet statussymboleiksi. Kaupunki on kärsinyt vesikriisistä jo vuosikymmeniä. (Kuva: Ignatius Banda / IPS)

(IPS) -- Zimbabwelaisen Bulawayon kaupungin esikaupunkialueiden omakotitalojen pihoille asennetut vesitankit ovat todisteita vuosikausia kestäneestä vesikriisistä, joka ei säästä ketään. Jotkut kaupunginosat ovat jääneet kuukausiksi vaille juoksevaa vettä.

Vesitankkeja kutsutaan valmistajansa mukaan Jojo-tankeiksi. Suurimmat niistä vetävät 10 000 litraa, ja ne ovat saavuttaneet eräänlaisen statussymbolin arvon.

Jojo-tankit ovat Philemon Hadeben kaltaisten kaupunkilaisten vastaus vesikriisiin. He ovat epätoivoisia, ja heillä on varaa.

”Nyt on kyse selviytymisestä. Lapsitaloudessa ei voi elää viikkoja ilman vettä, siksi ostin tuon jutun”, Hadebe sanoo osoittaen 2 500 litran vesisäiliötä pihallaan.

Tankkeja on perinteisesti käytetty sadeveden keräämiseen sekä pohjaveden säilömiseen, mutta koronapandemian uuden normaalin oloissa käyttö on muuttunut.

”Annan veden juosta hanasta säiliöön silloin kun sitä tulee. Siitä on ollut iso apu, kun hanoista sitten ei valu mitään päiviin tai jopa viikkoihin”, Hadebe selittää. Häntä ei huoleta valutuksesta koituva vesilasku. ”Nämä ovat epätoivoisia aikoja.”

Vain varakkailla on varaa

Hadebe ei ole laskuhuolettomuudessaan yksin. Bulawayon kaupunki valittaa, että asukkaiden haluttomuus maksaa vesilaskujaan on rampauttanut vesilaitosta.

Vesitankkikauppa käy, mutta vain varakkailla on varaa säiliöihin. 10 000 litran tankki maksaa lähes 1 000 euroa ja 2 500 litran säiliöstäkin joutuu pulittamaan 250 euroa.

Jojo-tankit ovat kuitenkin ratkaisu, joka vain pahentaa perusongelmaa. Veden varastointi on nimittäin johtanut vedenkulutuksen kasvuun. Edes liiallisesta vedenkulutuksesta langetetut sakot eivät ole estäneet Hadeben kaltaisia asukkaita täyttämästä säiliöitään.

Jotkut asukkaat ovat kairanneet kotipihalleen porakaivoja, joiden vettä myyvät. Toiminta on täysin sääntelemätöntä.

Ne kaupunkilaiset, joilla ei ole varaa suuriin säiliöihin, käyttävät mitä tahansa käsillä olevaa, kuten kahden litran muovipulloja. Sitten kun nekin loppuvat, he turvautuvat suojaamattomiin vesilähteisiin. Kaupungin terveysviranomaisten mukaan se on johtanut nousupiikkiin lavantaudin ja punataudin kaltaisissa vesien välityksellä leviävissä sairauksissa sekä ripulissa.

Ihmisen aikaansaama kriisi

Kaupunkilaiset sanovat, ettei kaupunki ole tehnyt tarpeeksi vuosikymmeniä vaivanneen vesiongelman ratkaisemiseksi. Viranomaiset syyttävät vesipulaa koko joukosta tekijöitä, kuten veden vähyys syöttöaltaissa, ennen vuoden 1980 itsenäistymistä asennetun infrastruktuurin hajoaminen ja jatkuvat sähkökatkokset.

Bulawayon pormestari Solomon Mguni on syyttänyt kriisistä infrastruktuurin vandalisointia, joka on keskeyttänyt vedenpumppauksen.

”Vesikriisi on ihmisen aikaansaannosta”, Bulawayon asukasyhdistyksen koordinaattori Emmanuel Ndlovu sanoo.

”Bulawayolla on aina ollut veden kanssa ongelmia, joihin kaupunginvaltuusto on reagoinut vaisusti. Joka vuosi kaupunki syöksyy kriisiin. Mutta nykyinen on pahin kaikista”, Ndlovu toteaa.

”Vesiresursseihin ei ole panostettu riittävästi, vaikka vesilaskut ovat Bulawayon kaupungin lypsylehmä”, Ndlovu syyttää.

Zimbabwen meteorologinen laitos on ennustanut tälle talvikaudelle tavallista runsaampia sateita. Ne tarjoaisivat lievitystä kuivana kärvistelevälle kaupungille. Jojo-tankkikauppiaille se ei tosin olisi hyvä uutinen.

Vesi ja sanitaatio vesi ja viemäröinti Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Satelliittikuva Pakistanin Karachista.

Pakistan on vesikonfliktien kynnyksellä

Veden saatavuus on Pakistanissa pudonnut yli 80 prosenttia viimeisten 70 vuoden aikana. Kestämättömän tilanteen taustalla olevat syyt ovat moninaiset, ja ne juontavat juurensa aina brittien siirtomaavaltaan asti.
Pilvenpiirtäjiä ja rakennuksia yleiskuvassa.

Etelä-Afrikka oli vesiturvan edelläkävijämaa, mutta nyt se kärsii sitkeästä vesipulasta – Ilmastonmuutos ei ole ainoa syy

Kaksi vuotta sitten Kapkaupunki pelastui täpärästi Day Zerolta, veden totaaliselta loppumiselta. Tilanne voi kuitenkin toistua, sillä vesipula koskettaa koko maata eikä syitä ole saatu kitkettyä. Vesipulaa pahentavat kuivuuden lisäksi myös poliittinen vääntö ja apartheidin perintö, laiminlyönnit sekä leväperäisyys, kirjoittaa globaaleihin vesikysymyksiin perehtynyt Olli-Pekka Haavisto.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Maskeilla suojautuneet mies ja nainen pitävät mangoja käsissään.

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.

Tuoreimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Luetuimmat

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla