Uutiset

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Lasta rokotetaan
Lapsi saa keltakuumerokotteen Burkina Fasossa. (Kuva: WHO / CC BY 2.0)

Lähes 20 miljoonaa lasta eli joka kymmenes lapsi maailmassa jää ilman rokotteita, selviää Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista.

Rokotuskattavuus on viime vuosina jämähtänyt 86 prosenttiin, kun riittävään suojaan tarvittaisiin 95 prosenttia. Syyksi kasvun pysähtymiseen raportti nimeää lisääntyneet konfliktit ja epätasa-arvon.

Yleisen rokotuskattavuuden mittarina pidetään rokotusta neljää tartuntatautia, kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää ja tuhkarokkoa, vastaan.

Suurin osa rokottamatta jäävistä lapsista elää köyhissä maissa, hauraissa valtioissa ja konfliktialueilla. Väkirikkaissa Nigeriassa, Intiassa ja Pakistanissa yhteensä seitsemän miljoonaa  lasta ja nuorta on vailla rokotteiden antamaa suojaa. Paljon rokottamattomia lapsia on myös Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa, Jemenissä ja Haitissa sekä Afrikassa monissa Saharan eteläpuolisissa maissa.

Esimerkiksi Somaliassa, Syyriassa, Tšadissa ja Etelä-Sudanissa väestöstä vain 40–50 prosenttia on rokotettu.

”Rokottaminen on yksi tärkeimmistä keinoista estää tautien leviäminen ja pitää maailma turvallisena”, sanoo WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus.

”Vaikka nykyään suurin osa lapsista rokotetaan, aivan liian moni jää rokottamatta. Usein he ovat juuri niitä jotka ovat suurimmassa vaarassa: köyhimpiä, marginalisoiduimpia, konfliktialueilla eläviä tai kodeistaan lähtemään joutuneita.”

Samaan aikaan länsimaissa leviävä rokotevastaisuus on kasvattanut tuhkarokkotapaukset ennätyslukemiin sitten rokotteen käyttöönoton. Euroopassa raportoitiin viime vuonna yli 83 000 tartuntaa, kun vuonna 2016 määrä oli reilut 5000. Eniten tuhkarokkotapauksia, yli 54 000, oli Ukrainassa, missä rokotuskattavuus on ainoastaan reilut 50 prosenttia.

Ennen tuhkarokkorokotteen ottamista käyttöön vuonna 1963 tuhkarokko oli lasten yleisin kuolinsyy maailmalla.

Vielä vuonna 1980 yleinen rokotuskattavuus maailmassa oli vain 20 prosenttia. Luku nousi nopeasti 75 prosenttiin 1990-luvun alkuun mennessä. Sen jälkeen kasvu on ollut hitaampaa ja pysähtynyt 2010-luvulla lähes kokonaan.

eriarvoisuusköyhyyslapsetkonfliktiterveyslapsikuolleisuussairaus/lääkintä

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Omelijoita ompelukoneidensa takana tehtaassa

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta

Kehityttyvien maiden resursseista iso osa menee velkojen korkoihin, kun niitä tarvittaisiin koronakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseen, sanoo Botswanan entinen kauppaministeri Bogolo Joy Kenewendo.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.

Tuoreimmat

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”