Uutiset

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Lasta rokotetaan
Lapsi saa keltakuumerokotteen Burkina Fasossa. (Kuva: WHO / CC BY 2.0)

Lähes 20 miljoonaa lasta eli joka kymmenes lapsi maailmassa jää ilman rokotteita, selviää Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista.

Rokotuskattavuus on viime vuosina jämähtänyt 86 prosenttiin, kun riittävään suojaan tarvittaisiin 95 prosenttia. Syyksi kasvun pysähtymiseen raportti nimeää lisääntyneet konfliktit ja epätasa-arvon.

Yleisen rokotuskattavuuden mittarina pidetään rokotusta neljää tartuntatautia, kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää ja tuhkarokkoa, vastaan.

Suurin osa rokottamatta jäävistä lapsista elää köyhissä maissa, hauraissa valtioissa ja konfliktialueilla. Väkirikkaissa Nigeriassa, Intiassa ja Pakistanissa yhteensä seitsemän miljoonaa  lasta ja nuorta on vailla rokotteiden antamaa suojaa. Paljon rokottamattomia lapsia on myös Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa, Jemenissä ja Haitissa sekä Afrikassa monissa Saharan eteläpuolisissa maissa.

Esimerkiksi Somaliassa, Syyriassa, Tšadissa ja Etelä-Sudanissa väestöstä vain 40–50 prosenttia on rokotettu.

”Rokottaminen on yksi tärkeimmistä keinoista estää tautien leviäminen ja pitää maailma turvallisena”, sanoo WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus.

”Vaikka nykyään suurin osa lapsista rokotetaan, aivan liian moni jää rokottamatta. Usein he ovat juuri niitä jotka ovat suurimmassa vaarassa: köyhimpiä, marginalisoiduimpia, konfliktialueilla eläviä tai kodeistaan lähtemään joutuneita.”

Samaan aikaan länsimaissa leviävä rokotevastaisuus on kasvattanut tuhkarokkotapaukset ennätyslukemiin sitten rokotteen käyttöönoton. Euroopassa raportoitiin viime vuonna yli 83 000 tartuntaa, kun vuonna 2016 määrä oli reilut 5000. Eniten tuhkarokkotapauksia, yli 54 000, oli Ukrainassa, missä rokotuskattavuus on ainoastaan reilut 50 prosenttia.

Ennen tuhkarokkorokotteen ottamista käyttöön vuonna 1963 tuhkarokko oli lasten yleisin kuolinsyy maailmalla.

Vielä vuonna 1980 yleinen rokotuskattavuus maailmassa oli vain 20 prosenttia. Luku nousi nopeasti 75 prosenttiin 1990-luvun alkuun mennessä. Sen jälkeen kasvu on ollut hitaampaa ja pysähtynyt 2010-luvulla lähes kokonaan.

eriarvoisuusköyhyyslapsetkonfliktiterveyslapsikuolleisuussairaus/lääkintä

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset