Uutiset

Pakistan haki poliittisia liittolaisia liian kaukaa

Pakistan on poliitikkojen ja yhteiskuntakriitikkojen mielestä keskittynyt liikaa liittolaisten etsimiseen lännestä ja unohtanut lähinaapurinsa. Yhtenä merkkinä epäonnistuneesta ulkopolitiikasta pidetään raivostuneen väkijoukon hyökkäystä Pakistanin suurlähetystöön Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa.

Pakistanin piti sulkea suurlähetystönsä sen jälkeen, kun noin 500 hengen joukko rosvosi lähetystörakennuksen heinäkuun alkupuolella. Lähetystön henkilökunta pakeni riehuvaa joukkoa talon kellariin ja selviytyi loukkaantumatta.

Pakistanin hallitus syytti Afganistanin presidentin Hamid Karzain hallintoa hyökkäykseen yllyttämisestä. Välikohtausta edelsi useita Pakistanin vastaisia mielenosoituksia ympäri Afganistania.

Mielenosoittajat vastustivat Islamabadin väitettyä tukea Taleban-liikkeen jäänteille ja Pakistanin armeijan hyökkäystä Koillis-Afganistanin provinsseihin osana Yhdysvaltain johtamaa terrorismin vastaista sotaa.

Pakistan kielsi syytteet ja sanoi operoineensa vain maiden rajalla. Karzain hallitus on puolestaan pyytänyt anteeksi välikohtausta. Pakistanin poliitikot ja yhteiskuntakriitikot ovat kuitenkin alkaneet kyseenalaistaa Yhdysvalloille myönteistä ulkopolitiikkaa, joka sai alkunsa syyskuun 11. terrori-iskuista.

"Nyt niitämme sitä, mitä olemme kylväneet", toteaa Pakistanin ihmisoikeuskomission johtaja Arasiyab Khattak.

"Isku suurlähetystöön juontui useiden etnisten ryhmien Pakistania kohtaan tuntemasta vihasta, jonka syynä ovat maamme tuki talebaneille ja sekaantuminen Afganistanin politiikkaan", lisää Khattak.

"Hyökkäys osoitti, että politiikassa oli laiminlyöty tulevaisuuden seurausten miettiminen. Siitä puuttui myös pitkän aikavälin näkemys ja tasapainoinen pyrkimys kohti monikulttuurista Afganistania."

Asiantuntijoiden mukaan myös muiden kuin armeijan pitäisi muokata Pakistanin ulkopolitiikkaa, jotta maan turvallisuus paranisi ja välit naapurimaahan kohenisivat. Armeijan päätöksellä on ensin tuettu voimakkaasti Taleban-liikettä ja sitten hylätty se, kun Pakistan siirtyi Yhdysvaltain leiriin terrorismin vastaisessa sodassa.

"Parlamentin ja kansanedustajien ohella riippumattomien tutkijoiden ja asiantuntijoiden pitäisi arvioida ja ohjata tilannetta," vaatii Mutahida Majlis-i-Amal -puolueen johtaja Hafiz Hussain Ahmed.

Ulkopolitiikan arvostelijoiden eristäytymiseksi kutsuma aika alkoi, kun Pakistanin hallitus tunnusti Taleban-hallinnon osana sotilaspolitiikkaansa. Tarkoituksena oli saada strategista voimaa Intiaa vastaan.

Vuosien varrella talebanien tukeminen johti vakaviin erimielisyyksiin Iranin ja Keski-Aasian tasavaltojen kanssa. Samalla vahvistui kuva Pakistanista terroristien suojelijana ja ääri-islamistien turvapaikkana.

"Presidentti, kenraali Pervez Musharraf katsoo Afganistanin olevan edelleen yksi hänen majapaikoistaan. Armeijan ei pitäisi vaikuttaa lainkaan ulkopolitiikkaan", sanoo oppositiossa olevan Pakistanin kansanpuolueen edustaja Sen Farhatullah Babar.

"Kun vain yksi ihminen tai maan turvallisuuskoneisto luotsaa ulkopolitiikkaa, tilanne johtaa väistämättä Kabulissa tapahtuneen hyökkäyksen kaltaisiin nöyryytyksiin", Babar toteaa.

Todellisuudessa maan hallitus on ollut viime vuodet lujilla, sillä Pakistan on ydinasevaltio eikä se ole onnistunut suitsimaan ääri-islamisteja. Irakin kohtalolta välttyäkseen sen on täytynyt myöntyä Yhdysvaltain politiikkaan.

"Vaikka yleinen mielipide oli vahvasti sodanvastainen, emme vastustaneet avoimesti liittouman hyökkäystä Irakiin. Tästä huomaa, että poliittiset päätöksemme eivät ole itsenäisiä", sanoo nimettömänä pysyttelevä ulkoministeriön virkailija.

Yhdysvaltain hännystely on tapahtunut perinteisten ystävien, erityisesti Kiinan kustannuksella. Asiantuntijat uskovat Pakistanin eristäytymisen jättävän erityisesti Intialle diplomaattista tilaa vahvistaa vaikutusvaltaansa Pakistanin naapurimaiden, Afganistanin, Iranin ja Kiinan suhteen.

(Inter Press Service)

politiikkaterrorismi Pakistan

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset