Onko tietokoneista, netistä ja kännyköistä hyötyä köyhille?

Tietokoneiden ja kännyköiden merkitystä kehitykselle usein liioitellaan ja uskotaan, että kun köyhälle lapselle annetaan läppäri, hän voi opettaa itse itseään ja tovereitaan. One Laptop per Child -hanke on kuuluisin esimerkki kehityksen edistämisestä tietoteknologian avulla, Juha Rudanko kirjoittaa Plan Suomi Säätiön MaailmanKuva -lehdessä.

"One Laptop per Child on hävytön. On naurettavaa ajatella, että antamalla lapsille läppäreitä he voivat oppia kaiken tarvitsemansa. Hanke horjuttaa opettajien asemaa ja on teknologisesti myös jälkijunassa. Viiden vuoden päästä kukaan ei käytä läppäreitä", Rudankon haastattelema professori Tim Unwin lontoolaisesta Royal Holloway -yliopistosta sanoo. Unwin on alan johtavia tutkijoita.

Unwinin mukaan tietokoneet ja kännykät eivät suinkaan ole ensimmäisiä teknisiä laitteita, joilla kehitystä on pyritty edistämään, mutta hänen mukaansa huolestuttavaa on se, ettei esimerkiksi television ja radion käytöstä ole kuitenkaan opittu juuri mitään.

"Lähtökohtana pitäisi olla köyhien ihmisten tarpeet. Samalla pitäisi varmistaa, että ihmisillä on varaa laitteisiin ja että ne ovat saatavilla", Unwin painottaa.

Todellinen vaara Unwinin mukaan on se, että ne, jotka eivät pääse hyötymään teknologiasta, syrjäytyvät entistä pahemmin yhteiskunnasta.

Kritiikistaan huolimatta Unwin näkee, että teknologia ja köyhimpien perustarpeista huolehtiminen kulkevat käsi kädessä. "Teknologia kuitenkin voi auttaa erilaisten kehitystavoitteiden saavuttamisessa. Täytyy kysyä, mitkä tarpeet ovat", Unwin muistuttaa.