Öljyvaltioita syytellään kitsaudesta katastrofimaita kohtaan | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Öljyvaltioita syytellään kitsaudesta katastrofimaita kohtaan

Useat öljyntuottajamaat, kuten Kuwait ja Saudi-Arabia, ovat hivuttaneet Aasian hyökyaallon uhreille tarkoitettuja avustussummiaan ylöspäin saatuaan moitteita kitsaudesta. Suurimpia summia Aasian katastrofin jälkihoitoon ovat luvanneet Australia (812 miljoonaa dollaria), Saksa (650 miljoonaa), Japani (500 miljoonaa) ja Yhdysvallat (350 miljoonaa).

Useat öljyntuottajamaat ovat hivuttaneet Aasian hyökyaallon uhreille tarkoitettuja avustussummiaan ylöspäin saatuaan moitteita kitsaudesta. Jotkut kuitenkin kysyvät, miksi "rikkaisiin öljyvaltioihin" suhtaudutaan niin kuin niiden vauraus olisi jotenkin laitonta.

Kuwait on kymmenkertaistanut alkujaan lupaamansa kymmenen miljoonan dollarin (dollari on noin 0,75 euroa) avun. Saudi-Arabia lupasi aluksi 30 miljoonaa, mutta on sittemmin koonnut puhelinkeräyksellä 82 miljoonaa dollaria lisää.

Nostopaineita on kohdistunut myös Qatarin 25 miljoonan dollarin ja Arabiemiraattien 20 miljoonan apuun, samoin kuin Bahrainin, Libyan ja Algerian lupaamaan 2 miljoonaan.

YK:n humanitaarisesta avusta vastaavan apulaispääsihteerin Jan Egelandin mielestä Persianlahden öljyvaltiot ovat kuitenkin osallistuneet oikein hyvin tsunamin jälkihoitoon. "Toivoisin niiden lisäävän muuta kehitysapuaan", hän sanoo.

Tammikuun 13. päivän tietojen mukaan suurimpia summia Aasian katastrofin jälkihoitoon olivat luvanneet Australia (812 miljoonaa dollaria), Saksa (650 miljoonaa), Japani (500 miljoonaa) ja Yhdysvallat (350 miljoonaa), mutta näidenkin lukujen odotetaan vielä nousevan.

Kalifornian valtionyliopiston professori As'ad Abukhalil muistuttaa, että jos avustussummia verrataan asukaslukuun, puolen miljoonan asukkaan Qatar johtaa maailmantilastoa.

Christian Science Monitor -lehden vertailun mukaan Yhdysvaltain asukasta kohti laskettu apu on 1,2 dollaria, kun se Qatarissa ja Kuwaitissa nousee kymmeniin dollareihin.

Abukhalil korostaa myös, että vaikka Persianlahden maat ovat rikkaita, niiden vauraus ei vedä vertoja Yhdysvalloille ja Euroopan maille.

"Yhdysvaltain tukisumma on pieni, varsinkin jos sitä verrataan sen tähtitieteellisiin sotilasmenoihin tai niihin 3,3 miljardiin dollariin, jotka liitovaltio antoi viime vuonna pyörremyrskytuhojen korjaamiseen Floridassa", hän jatkaa.

Abukhalil kuitenkin katsoo, että kaikkien öljymaiden tulisi antaa enemmän apua "varsinkin, koska ne tuhlaavat miljardeja kansalaistensa varoja asehankintoihin - joita ne eivät edes tarvitsisi ottaessaan auliisti vastaan USA:n joukkoja - ja joutaviin henkilökohtaisiin menoihin."

Persianlahden arabimaat - Saudi-Arabia, Kuwait, Bahrain, Oman, Qatar ja Arabiemiirikuntien liitto - ovat saaneet moitteita myös islamilaisten uskonveljiensä heikosta tukemisesta Indonesiassa, joka kärsi suurimmat tuhot. Indonesia on maailman runsasväkisin muslimivaltio.

Siitäkin huomautellaan, että tsunamista kärsineet Sri Lanka ja Intia sekä Bangladesh ovat perinteisesti lähettäneet Persianlahden arabimaihin runsaasti vierastyövoimaa.

Washingtonissa ilmestyvän Middle East Reportin päätoimittaja Mouin Rabbani kyseenalaistaa uskonnon ja siirtotyövoiman perusteina avulle.

Hänen mukaansa Yhdysvalloilta ja Britannialta voitaisiin vastaavin moraalisin perustein vaatia vähintään yhtä paljon apua, koska ne ovat maailman rikkaimpia maita ja hyötyneet eriarvoisista kauppasuhteista nyt kovia kokeneiden alueiden kanssa.

"Miksi kukaan ei vaadi Hollantia ottamaan päävastuuta avusta Indonesiaan, joka oli sen siirtomaa 350 vuotta, ja jota ilman se olisi nyt paljon vähemmän kehittynyt valtio", Rabbani kysyy.

Richard W. Baker Havaijin yliopiston itä-länsikeskuksesta muistuttaa, että islaminuskoisilla arabeilla on pitkä ja kunniakas historia hyväntekeväisyydessä, vaikka Saudi-Arabian arveluttava tuki ääri-islamisteille on tehnyt siihen särön.

Hän jatkaa, että Lähi-idän nykyinen vauraus on verrattain uutta, eikä avun jakamisessa ole sellaista kokemusta ja koneistoja kuin länsimailla ja kansainvälisillä järjestöillä.

Esimerkkeinä arabien hyväntekeväisyydestä hän mainitsee Washingtonin moskeijan ja Georgetownissa toimivan muslimien ja kristittyjen keskinäistä ymmärtämystä edistävän keskuksen.

Rabbanin mukaan länsimaiset viestimet ja kommentaattorit esittävät, että öljyn hinnan reipas nousu viime vuonna luo öljynviejämaille moraalisia velvoitteita.

"Taustalla näyttää usein olevan asenne, jonka mukaan öljynviejämaiden järjestön jäsenet eivät ole oikeutettuja vaurauteensa. Opec-maiden tulot nähdään jotenkin laittomina, joten niillä ei ole muille maille kuuluvaa oikeutta tehdä rahoillaan mitä hittoa ne ikinä haluavat", Rabbani pohtii.

(Inter Press Service)

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia