Nepalin maolaississeistä jopa kolmannes naisia

Kahdeksan vuotta Nepalin johtoa vastaan sotinut maolainen kommunistipuolue väittää, että sen perustaman "kansan vapautusarmeijan" jäsenistä kolmannes on naisia. Vallankumousliikkeen toiminta kattaa nyt kaksi kolmannesta Nepalin alueesta, ja naiset ovat näkyvästi esillä kaikkialla. He toimivat propagandisteina ja maataloustöitä tekevien ryhmien jäseninä, mutta osallistuvat myös aseelliseen taisteluun.

Keskuskomitean naisjaostoa johtava "toveri Parvati" kertoo naisten nousseen jopa pataljoonien varakomentajiksi ja poliittisiksi komissaareiksi.

Sissien päivittäin antamissa uutiskatsauksissa kerrotaan jatkuvasti, miten joukkoon kuuluvia naisia on raiskattu, siepattu, kadonnut tai tapettu. Tekijäksi ilmoitetaan yleensä valtion turvallisuusjoukot.

Vuoden 2003 rauhanneuvottelut kaatuivat Dorambassa tapahtuneeseen teloituksen kaltaiseen joukkomurhaan, jossa turvallisuusjoukot ampui 19 alueen "kansanhallituksen" aseetonta jäsentä. Tapetuista 6 oli naisia.

Päiviä myöhemmin sissit surmasivat kylän naispuolisen terveystyöntekijän, Relimaya Moktanin, jota he epäilivät ilmiantajaksi.

Nepalin maolainen kommunistipuolue aloitti 1996 "kansan sodan" kumotakseen kuningasvallan ja perustaakseen maahan kommunistisen tasavallan. Yhteenottojen arvioidaan vaatineen noin 10 000 ihmisen hengen.

Puolueen puheenjohtaja "toveri Prachanda" on sanonut johdon yllättyneen naisten hanakkuudesta lähteä mukaan aseelliseen taisteluun. Liikkeen propagandakoneisto on ottanut ilmiöstä irti kaiken hyödyn, eikä väsy ylistämään naisten urotöitä.

Maolaisten korkein naisjohtaja Hsila Yami puolestaan korostaa liikkeen merkitystä naisten vapauttamisessa.

"Naisilla on kansan sodassa enemmän voitettavaa kuin miehillä. Siksi naiset - varsinkin tiibetiläis-burmalaiset ja alimpiin kasteihin kuuluvat - muodostavat niin tärkeän osan liikettä", nyttemmin maan alla toimiva Yami selittää kirjoituksissaan.

Yami on naimisissa maolaisten kakkosmiehen Baburam Bhattrain kanssa.

"Naisten johtamassa kotitarvemaataloudessa, jossa joka toisen perheen elämää säätelee vuodenaikojen määräämä liikkuvuus, naiset muodostavat maaseutuyhteisön enemmistön", Yami muistuttaa.

"Koska naiset johtavat käytännössä kotitalouksia, maaseudulla ei tapahdu vallankumousta, ellei naisia mobilisoida ja pueta taisteluasuun", hän jatkaa.

Naisten rooli korostuu siksikin, että varsinkin nuoret miehet ja pojat pakenevat Nepalista välttääkseen sisällissodan. Nepalin sisällä pakoon lähteneiden määräksi arvioidaan 200 000.

Syynä sissien kyläläisille säätämiin liikkumiskieltoihin ovatkin turvallisuusuhat sekä huoli väen karkaamisesta.

Miehettömistä kylistä on tullut Nepalissa yleinen ilmiö. Niinpä Nepalin armeijan iskujen kohteiksi joutuvat naiset - joita myös maolaisten värvärit ahdistelevat.

Tytöt eivät kuitenkaan pakene kylistä, ja nimettömänä esiintyvä armeijan prikaatinkenraali kertoo miksi: "Pojat voivat mennä rajojen yli ja hankkiutua töihin Intiaan tai Malesiaan. Minne tytöt menisivät? Niin pääkaupungissa Katmandussa kuin Intian puolellakin heitä uhkaa ihmiskauppa ja joutuminen seksityöläiseksi."

Nepalista kaupataan muutenkin arviolta 5 000 tyttöä joka vuosi Intiaan.

Katmandussa toimii Maolaisten uhrien yhdistys, jonka suojiin hakeutuu silloin tällöin maaseudulta paenneita tyttöjä.

Rajdhani-lehden toimittaja Bishnu Sharma kertoo, että kun sissit vaativat jokaista perhettä luovuttamaan yhden jäsenensä taistelijaksi, moni antoi mieluummin tyttären kuin pojan. Lehti ilmestyy Lamjungin alueella, missä värväys on vilkasta.

Länsi-Nepalin tyttöjen tilannetta selvittänyt Manjushree Thapa vahvistaa tiedon. "Monille köyhille ja lähes lukutaidottomille tytöille se näytti parhaalta tarjolla olevalta keinolta päästä kotiorjuudesta", hän sanoo.

Maolaisten naisjohtajat vakuuttavat, että naisten heikko taloudellinen asema Nepalin patriarkaalisessa ja feodaalisessa järjestelmässä ajaa heidät puolueeseen.

Yamin mukaan naisilta on evätty perintöoikeus, vaikka nämä johtavat omin avuin maaseudun talouksia miesten ollessa muualla rahaa tienaamassa.

"Kotiin palattuaan mies ottaa uuden vaimon ja vanha ajetaan pois. Jos nainen solmii uuden liiton, hänestä tulee hylkiö", Yami kirjoittaa.

Parvati muistuttaa, että tasa-arvo on yhä kaukana sissiliikkeestäkin. Naisten nousua johtoasemiin estää se, että he joutuvat yleensä lopettamaan aktiivisen toiminnan 25-vuotiaana, koska on aika avioitua ja saada lapsia.

(Inter Press Service)