Merten tutkimus jäi ilmastonmuutoksen tahdista

Ilmastonmuutos vaikuttaa valtameriin niin monin tavoin, että tutkijat eivät pysy perässä. Kattava näkemys merien nykyisestä ja tulevasta tilasta puuttuu, asiantuntijat myöntävät.

Ilmastonmuutos vaikuttaa meriin monituisin tavoin: merenpinta nousee, hirmumyrskyjen voimakkuus ja esiintynen muuttuvat, kalakanat ja koralliriutat heikkenevät.

Toukokuun lopulla Gijónissa Pohjois-Espanjassa kokoontuneet yli 450 tutkijaa 60 maasta yrittivät saada tolkkua asiaan.

Merentukijat törmäävät nyt muutoksiin joka suunnalla. Ilmeisimpiä ovat meren pinnan ja lämpötilan nousu, mutta myös meren tuottavuus heikkenee, kokouksen järjestäjiin kuulunut planktonin asiantuntija Luis Valdés sanoo.

Lisäksi lämpenevä vesi ajaa merenelävät etsimään uusia asuinsijoja.

"Tänne Biskajanlahdelle on ilmaantunut trooppisia lajeja, joita emme ole ennen nähneet", Valdés huomauttaa.

Muutosten seuraukset ovat vielä hämärän peitossa, ja tutkijoilla on kasvava tarve selvittää, mitä merissä oikein on tekeillä.

Raha ei riitä

Merentutkimus on jäänyt reippaasti jälkeen ilmakehäntutkimuksesta, paljolti määrärahojen puutteen vuoksi.

Valdésin mukaan monet mittaustulokset ovat yli 20 vuotta vanhoja, ja tietoa on kerätty pieneltä alueelta.

"Kutistuvatko sardiini- ja anjovissaaliit lähitulevaisuudessa? En osaa sanoa, koska tarvittavat tiedot puuttuvat, mutta luultavasti", hän havainnollistaa.

Valdés toivoo, että valtiot hellittävät kukkaronnyörejään. "Euroopan komissio luonnehti tätä vuoden tärkeimmäksi kokoukseksi", hän muistuttaa.

Joitakin asioita on sentään seurattu. Esimerkiksi Puerto Ricon yliopiston tutkijat ovat 20 viime vuoden aikana mitanneet kuukausittain Karibianmeren pintaveden keskilämmön ja suolapitoisuuden.

Pyörremyrskyistä voi tulla jokapäiväisiä

Suunta on ollut vahvasti ylöspäin, huolimatta vuodenaikojen ja El Niño -ilmiöiden aiheuttamasta vaihtelusta, tutkijaryhmään kuuluva Jorge Corredor kertoo.

Jos lämpeneminen jatkuu nykytahtia, Karibialla voi 20–30 vuoden päästä syntyä pyörremyrskyjä ympäri vuoden, koska veden keskilämpö ylittää jatkuvasti 24,7 asteen rajan. Nykyisin hurrikaanikausi ajoittuu kesä–marraskuulle.

Corredor muistuttaa, että veden lämpeneminen on vain yksi tekijä pyörremyrskyjen synnyssä. Toiset tutkimustulokset viittaavat siihen, ettei hurrikaaneiksi yltyvien myrskyjen kokonaismäärä kasva. Hyvin voimakkaita myrskyjä tulee lisää.

Puerto Ricon yliopiston selvitysten mukaan Karibian vesi on tulevaisuudessa varsinkin kesäisin liian lämmintä koralleille.

Hiilidioksidia imeytyy aiempaa vähemmän

Uudeksi huolenaiheeksi on noussut merien happamoituminen. Neljä vuotta sitten havaittiin, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvät hiilidioksidipäästöt lisäävät pintavesien happamuutta.

Happamuus on alkanut vaikuttaa muun muassa koralliin ja planktoniin ja saattaa vaarantaa koko merellisen ravintoketjun muutamassa vuosikymmenessä.

Vaikutusten selvittäminen vaatii runsaasti tutkimustyötä, Valdés korostaa.

Vieläkin tuoreemman havainnon mukaan Etelämeri imee nyt aiempaa vähemmän hiilidioksidia ilmakehästä. Corinne Le Quere brittiläisestä East Anglian yliopistosta raportoi vuosi sitten, että merialue näyttää olevan saavuttamassa kyllästymispisteen.

Valtameret nielevät syvyyksiinsä puolet ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.

Le Quere kertoi Gijónissa, ettei kyllästymisilmiö rajoitu Etelämerelle.

"Valtamerien hiilinielut näyttävät olevan heikkenemässä maailmanlaajuisesti", hän sanoi.

Jos havainto pitää paikkansa, hiilidioksidia jää ilmaan arvioitua enemmän, mikä vie pohjaa Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ennusteilta.

Vaikka IPCC sai viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon, sen työ ei ole valmis. "On lisättävä ponnisteluja sen selvittämiseksi, mitä hiilinieluille tapahtuu", Le Quere painotti.

"Millaisen maailman lapsemme perivät – se on avainkysymys, johon etsimme vastausta", Valdés vahvistaa.