Lukutaidottomuus tulee maailmantaloudelle kalliiksi

Maailman lukutaitosäätiön laatiman raportin mukaan lukutaidottomuus maksaa maailmantaloudelle noin biljoona euroa vuodessa.

Maailmassa yli 796 miljoonaa ihmistä on joko kokonaan lukutaidoton tai "funktionaalisesti lukutaidoton" eli ei selviydy arjessaan kaikista luku- ja kirjoitustaitoa vaativista tehtävistä kuten lääkereseptien lukemisesta tai työhakemusten kirjoittamisesta.

Noin 67 miljoonaa lasta ei pääse aloittamaan peruskoulua ja 72 miljoonaa ei koskaan saavuta toisen asteen koulutusta.

Sekä köyhissä että rikkaissa maissa on lukutaidottomuuden vuoksi ihmisiä, jotka elävät köyhyyden kierteessä. Heillä on rajalliset mahdollisuudet esimerkiksi työllistyä ja parantaa toimeentulomahdollisuuksiaan, muistuttavat raportin laatijat.

Monet lukutaidottomat kärsivät myös heikosta terveydestä ja he ovat riippuvaisempia hyväntekeväisyydestä, jos sellaista on tarjolla. Moni päätyy myös rikolliselle tielle.

Tutkimuksessä käytettiin YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö  Unescon mallia, jossa tarkastellaan valtiontalouksien kokoa ja rakennetta. Mallin laskelmien mukaan lukutaidottomuuden kustannukset ovat kehitysmaissa noin 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, kehittyvissä talouksissa noin 1,2 prosenttia ja kehittyneissä maissa jopa 2 prosenttia.

Kehittyneet maat maksavat lukutaidottomuudesta näillä mittareilla kovimman hinnan. Koska lukutaidottomat ovat usein riippuvaisempia toimeentulotuista ja muusta yhteiskunnan tuesta, tulee lukutaidottomuus maille, joilla on kehittynyt sosiaaliturvajärjestelmä ja hyvinvointipalvelut, kalliimmaksi.

Työvoiman lukutaidottomuus heikentää myös maiden tuottavuutta. Koulutuksen puute ja lukutaidottomuus tulee toisaalta kehitysmaille siinä mielessä kalliiksi, että tuottavuutta on hankala nostaa, jos ei ole osaavaa työvoimaa.