Laiton norsunluukauppa rehottaa Thaimaassa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Laiton norsunluukauppa rehottaa Thaimaassa

Kaikissa Thaimaan matkailukohteissa kaupitellaan matkamuistoja, jotka on valmistettu laittomasti afrikkalaisesta norsunluusta. Kauppa käy vilkkaasti huolimatta siitä, että Thaimaa allekirjoitti vuonna 1993 uhanalaisten lajien kaupan kieltävän kansainvälisen Cites-sopimuksen, sillä kauppiaat hyödyntävät siekailematta lainsäädännön porsaanreikiä.

Hohtavan valkoiset kiinalaiset pienoisveistokset ja monimutkaisesti kuvioidut kokonaiset syöksyhampaat tervehtivät ohikulkijoita Bangkokin vilkkaan ostoskadun varrella.

Samanlaisia erikoisia esineitä kaupitellaan paitsi pääkaupungissa myös muualla Thaimaan matkailukohteissa. Ympäristöjärjestöjen mukaan esineet on valmistettu laittomasti afrikkalaisesta norsunluusta.

Thaimaata pidetään nykyään yhtenä merkittävimmistä norsunluun vähittäiskaupan markkinoista maailmassa. Erään selvityksen mukaan maassa on kaupan yli 88 000 esinettä, jotka on valmistettu norsunluusta.

Kauppa käy vilkkaasti huolimatta siitä, että Thaimaa allekirjoitti vuonna 1993 uhanalaisten lajien kaupan kieltävän kansainvälisen Cites-sopimuksen. Kauppiaat hyödyntävät siekailematta lainsäädännön porsaanreikiä "valkoista kultaa" myydessään.

Cites kieltää kaupan villieläimistä peräisin olevilla tuotteilla, kun taas kotieläimistä peräisin olevia tuotteita saa kaupata vapaasti. Niinpä thaimaalaiset kauppiaat väittävät silmää räpäyttämättä, että esineissä käytettävä norsunluu tulee kotieläiminä pidettävistä norsuista.

Thaimaassa on pieni määrä kesytettyjä elefantteja, joita käytetään apuna erilaisissa töissä. Nykyisin niiden määräksi arvioidaan kolmisentuhatta yksilöä.

"Kesytettyjen norsujen omistajat voivat Thaimaassa täysin laillisesti myydä kuolleesta eläimestä saadun norsunluun. Ongelmana on, ettei tätä kauppaa valvota mitenkään", Maailman luonnonsäätiön (WWF) Thaimaan-toimiston johtaja Robert Mather kertoo.

"Matkamuistomyymälät sanovat esineiden raaka-aineen tulevan kotieläimistä ja välttävät näin syytökset laittomasta kaupasta. Väitettä on käytännössä hyvin vaikea osoittaa vääräksi ja todistaa, että esineet on tehty laittomasti maahantuodusta norsunluusta", Mather jatkaa.

WWF:n edustajan mukaan valtaosa, noin 80-90 prosenttia, Thaimaassa myydystä norsunluusta tulee Afrikasta. Lukuisat matkamuistomyymälät pääkaupungissa ja muualla maassa tarjoavat turisteille afrikkalaisesta norsunluusta valmistettuja tuotteita.

"Jos lasketaan yhteen kaikkien Thaimaassa kotieläiminä pidettävien norsujen syöksyhampaat, siitä ei tule kovin paljoa. Villejä elefantteja on puolestaan Thaimaassa jäljellä niin vähän, ettei niistä juurikaan tule norsunluuta markkinoille", Mather selvittää.

Matherin mukaan norsunluuta on Thaimaassa takavarikoitu eniten Bangkokin kansainvälisellä lentokentällä. "Suuri osa norsunluusta näyttäisi matkaavan Afrikasta matkalaukuissa Etiopian tai Persianlahden maiden lentoyhtiöiden lennoilla", hän sanoo.

Thaimaan tullin tilastojen mukaan Bangkokin lentokentällä takavarikoitiin norsunluuta vuonna 2002 vajaan 185 000 euron arvosta. Takavarikot tehtiin viidessä erillisessä ratsiassa.

Villieläinten kauppaa valvovan Traffic-verkoston tuore selvitys toteaa, että norsunluukauppa rehottaa valtoimenaan ja vain kasvaa Aasiassa ja Afrikassa. Laittoman kaupan vuoksi tapetaan joka vuosi tuhansia elefantteja.

Norsunluukauppaan ovat Aasian maista eniten sekaantuneet Thaimaa ja Kiina. Afrikassa kyseenalainen kunnia puolestaan kuuluu Kamerunille, Kongon demokraattiselle tasavallalle, Etiopialle ja Nigerialle, selvitys toteaa.

Maailmanlaajuisen laittoman norsunluukaupan verkostoon ovat kietoutuneet syöksyhampaiden toimittajat, niistä tehtävien tuotteiden valmistajat ja valmiiden esineiden vähittäiskauppa. Markkinat ovat kaikkein suurimmat Kiinassa.

Traffic-verkoston mukaan laittoman norsunluukaupan nykyistä kasvua hillitsisi merkittävästi se, jos kiinalaisten kuluttajien innokas kysyntä saataisiin tyrehtymään.

Laiton norsunluukauppa nousee epäilemättä keskusteluun, kun Thaimaa isännöi lokakuun alkupuoliskolla Cites-sopimuksen valvontakokousta Bangkokissa. Traffic-verkoston selvitys on asialistan yhtenä aiheena. Valvontakokoukseen osallistuu 166 maata.

(Inter Press Service)

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia