Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Kuuban naiset mielivät maanviljelijöiksi, mutta syrjintä hidastaa

Naispuolisten maatalousyrittäjien joukko on kasvanut Kuubassa sen jälkeen, kun valtio alkoi vuonna 2008 jakaa joutomaita halukkaiden viljeltäviksi.
Kuubalainen Iraida Semino on perustanut luomutilan parin hehtaarin maille, joihin sai valtiolta käyttöoikeuden. (Kuva: Jorge Luis Baños / IPS)

(IPS) -- Naispuolisten maatalousyrittäjien joukko on kasvanut Kuubassa sen jälkeen, kun valtio alkoi vuonna 2008 jakaa joutomaita halukkaiden viljeltäviksi. Tavoitteena on lisätä ruuantuotantoa ja painaa elintarvikkeiden hintoja alas.

Lähes 300 000 kuubalaista, joukossa 17 000 naista, oli tämän vuoden alkuun mennessä rekisteröitynyt joutomaiden haltijoiksi. Maata heille oli lohkottu yli 1,4 miljoonaa hehtaaria.

Kuubassa on maatalousmaata yli kuusi miljoonaa hehtaaria. Siitä 30 prosenttia on valtion, 34 prosenttia osuuskuntien ja loput itsenäisten pienviljelijöiden hallussa. Joutomaiden haltijat on tilastoitu joko osuuskuntiin tai itsenäisiin tiloihin.

Kesantomaata voi saada 13 hehtaariin asti ja korkeintaan kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Oikeuden menettää, jos maa ei ole tuotannossa, mutta sitä voidaan myös jatkaa kymmenen vuoden jälkeen.

Leipää luomusta

Omistusoikeuden maahan saa Kuubassa vain perimällä. Laki takaa naisille ja miehille yhtäläisen perintöoikeuden, ja tasa-arvo vallitsee myös joutomaan käyttöoikeuden hankinnassa.

Iraida Semino, 40, hankki käyttöoikeuden parin hehtaarin alaan vuonna 2013 erottuaan miehestään. Hän aloittelee luomuviljelyä ja aikoo elättää sillä vanhempansa sekä 14- ja 20-vuotiaat lapsensa. La Maravillaksi nimetty tila sijaitsee La Lisan kunnassa pääkaupungista Havannasta länteen.

Semino on liittynyt itsenäisiä viljelijöitä kokoavaan laina- ja palveluosuuskuntaan, jossa naisten määrä on hänen mukaansa nousussa.

"Tuomme leipää pöytään yhtä lailla kuin miehetkin. Valtaosa perheen ruuasta tulee jo tilalta ja jotain riittää myyntiinkin", hän sanoo.

Sukupuolten tasa-arvoa

Semino kasvattaa vihanneksia ja hedelmäpuita. Lisäksi hän pitää aaseja, lehmiä, sikoja, vuohia ja kanoja ja kertoo pyrkivänsä sataprosenttiseen luomutuotantoon.

"Tila on antanut minulle voimaa ja auttanut rakentamaan sukupuolten tasa-arvoa perheessä", Semino pohtii. Hän lähtee joka aamu pellolle isänsä kanssa ja saa tarvittaessa setänsä avuksi. Tytär ja poika osallistuvat tilan töihin koulun jälkeen.

Ennen avioeroa Semino hankki tuloja ompelemalla naapureilleen ja sitä hän tekee vieläkin iltaisin.

Kivinen taival

Sosiologi Dayma Echevarrían tutkimus kertoo, että moni nainen on hankkinut maata käyttöönsä kasvattaakseen miehensä tiluksia tai auttaakseen miespuolista perheenjäsentä. "Hallintaoikeus on naisella, mutta hän ei viljele maata", Echevarría sanoo.

Hänen mukaansa tarjotut joutomaat ovat usein huonoja ja syrjäisiä, joten niiden hyödyntäminen vaatii pääomaa ja tietoa. "Kuubassa naiset on historiallisesti pidetty etäällä pääomista ja maatalouden tietotaidosta."

Naisten maatalousyrittämistä mutkistavat myös sukupuolisyrjintä ja heidän roolinsa rajaaminen koti- ja hoivatyöhön, joka on usein palkatonta, hän jatkaa.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Kuuban pienviljelijöiden yhdistys (Anap) aikoo nostaa naistuottajien määrän 100 000:een muutamassa vuodessa. Anapin nettisivun mukaan naisjäseniä on nyt noin 36 000 eli 11 prosenttia.

Maatalous ja kehitysmaat gendermaatalous Kuuba Suomen IPS

Lue myös

Puita viljapellolla

Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”

Monen pakistanilaisviljelijän elanto on uhattunua pitkittyneiden talvisateiden takia. ”Ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole ”, kertoo viljelijä Aamir Hayat Bhandara.
Kaksi aikuista ja kolme lasta keskustelee pellonlaidassa

Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin

Eswatinin hallituksen pilottiohjelmassa kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkäisiin maanviljelystekniikoihin. Ne ovat kohentaneet huomattavasti muun muassa Mantfombi Msibin elämänlaatua, sillä ne vapauttavat sekä aikaa että rahaa.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista