Kurjuus vain pahenee Irakissa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kurjuus vain pahenee Irakissa

Irakin olot kurjistuvat kurjistumistaan. Työttömyys on 70 prosenttia ja pulaa on niin perustarvikkeista kuin polttoaineestakin. Hinnat ovat kohonneet miehityksen aikana, ja esimerkiksi Bagdadissa sähköä riittää keskimäärin kolmeksi tunniksi päivässä.

Yhdysvaltain Irakin jälleenrakennukseen lupaamista miljardeista huolimatta irakilaisten elämä jatkaa kurjistumistaan. Turvallisuuden ohella heiltä puuttuu työtä ja perustarvikkeita aina polttoainetta myöten.

Ennen Yhdysvaltain hyökkäystä keväällä 2003 Irakin johtoa painostettiin YK:n talouspakotteilla. Niiden vaikutusta tavallisiin kansalaisiin loivennettiin kuitenkin ruokaa öljystä -ohjelmalla. Jokainen perheenpää sai kuukausittain kuponkeja perustarvikkeiden, kuten sokerin, riisin, teen, ruokaöljyn, maidon ja pesuaineiden hankintaan.

Sittemmin työttömyys on Irakissa kohonnut 70 prosenttiin, mutta miehityksen aikaiset hallitukset eivät ole kyenneet turvaamaan ihmisten perustarpeita.

Abu Ali, 66, työskenteli viime aikoihin asti ruokapakettien jakelussa.

”Aiemmin saimme jaettavan sokerin kauppaministeriöstä, mutta ei enää. Nyt sokeri on ostettava markkinoilta kaksinkertaisella hinnalla. Mistä köyhät nyt saavat sokerinsa?” Ali ihmettelee.

Hallitus yrittää korvata elintarvikesäännöstelyn puutteita rahalla. Viittä lasta elättävä Abu Mushtaq, 40, saa avustusta reilut 70 euroa kuussa, mutta se ei riitä markkinahintaisten perustarvikkeiden hankintaan.

Mushtaq valittaa hintojen - esimerkiksi bensiinin, kerosiinin ja leivän - nousseen moneen otteeseen miehityksen alettua. ”Miehittäjät tulivat Irakiin vain täyttämään taskunsa”, hän arvelee.

Avustusten muuttuminen rahaksi on lisännyt kysyntää ja nostanut edelleen hintoja. Sokeri on kallistunut 25 prosenttia, riisi 80 prosenttia, tee 100 prosenttia ja ruokaöljy 50 prosenttia.

Useimmat bagdadilaiset saavat sähköä keskimäärin kolme tuntia päivässä. Varakkaat turvautuvat omiin kerosiinikäyttöisiin generaattoreihinsa, mikä puolestaan on nostanut kerosiinin hintaa ja supistanut tarjontaa. Runsaat öljyvarat omistavassa Irakissa on nyt pulaa myös polttoaineesta, jota saa ostaa laillisesti vain 40-50 litraa kuukaudessa kulkuneuvoa kohti.

Autoilua ja bensiinin ostamista rajoitetaan rekisterikilpien viimeisen numeron mukaan. Parittomat ja parilliset numerot päästetään liikenteeseen vuoropäivinä, mutta kahden auton omistajien on helppo kiertää sääntöä.

Koska bensiiniasemilla on pitkät jonot, yhden auton omistajalle voi tulla aiottua pitempiä taukoja.

”Vietin kerran 13 tuntia bensajonossa. Illan pimetessä yhdysvaltalainen sotilaspartio komensi minut kotiin, koska ulkonaliikkumiskielto oli alkamassa. Koko päivä meni hukkaan”, toimittaja Isham Rashid kertoo.

Bagdadin ympäristössä ja pääteillä partioivat amerikkalaiset lisäävät bensaa jonottavien ahdistusta.

”Pitkissä jonoissa pelkäämme autopommi-iskuja ja tulilinjalle joutumista”, Bagdadiin pakolaisena tullut Khulood-niminen mies sanoo.

Tilanne on synnyttänyt myös kukoistavat mustan pörssin polttoainemarkkinat.

Polttoainepulan taustalla ovat Irakin kapinallisten toistuvat iskut öljylaitoksia ja -putkia vastaan. Koska öljyntuotanto on siirtynyt paljolti ylikansallisten yhtiöiden haltuun, irakilaiset uskovat, että heidän öljynsä virtaa ulkomaille samaan aikaan, kun Irak joutuu tuomaan sitä Kuwaitista ja muualta.

Irakin nykyinen väliaikaishallitus harkitsee bensiinin hinnan viisinkertaistamista alkuvuodesta.

Samaan aikaan moni vuokranantaja on Abu Alin mukaan korottanut taksoja kaksin- tai kolminkertaisiksi entiseen verrattuna.

Kauppaministeriön palveluksessa oleva Abu Anas ei näe toivoa paremmasta: ”Hallituksemme on yhä väliaikainen, joten se ei voi suunnitella tulevaisuutta. Jumala Irakin kansaa auttakoon.”

Asiaa tutkinut Ed Harriman vertaa London Review of Books -lehden artikkelissa Yhdysvaltain toimia Irakissa Marshall-apuun, jota se antoi toisen maailman sodan jälkeen Euroopalle. Erona on hänen mukaansa se, että nyt irakilaiset pannaan maksamaan itse jälleenrakennuksensa.

Harriman laskee, että Irakin ruokaa öljystä -ohjelmasta jäi viisi miljardia euroa yli, ja Irakin öljynviennin alkaminen uudelleen tuotti noin 8,5 miljardia euroa Yhdysvaltain hyökkäystä seuranneena vuotena.

Harriman muistuttaa, että Yhdysvaltain kongressi lupasi liki 16 miljardia euroa Irakin jälleenrakennukseen. Kun Yhdysvaltain edustajana maata sodan jälkeen johtanut Paul Bremer poistui Irakista kesällä 2004, hänen hallintonsa oli kuitenkin käyttänyt liki 19 miljardia euroa irakilaista ja vain noin 250 miljoonaa euroa amerikkalaista rahaa.

Oma lukunsa ovat miehityksen aikaiset väärinkäytökset, joita Yhdysvaltain valtion tilintarkastajat epäilevät tapahtuneen useiden miljardien eurojen edestä.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia