Kuolemantuomio osuu useimmiten köyhälle

Köyhyys ja kuolemantuomio kytkeytyvät tiukasti yhteen niin vauraissa maissa kuin kehitysmaissakin, paljastuu tiedoista, joita IPS:n kirjeenvaihtajat kokosivat eri puolilta maailmaa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on havainnut saman asian 40 vuotta jatkuneessa taistelussaan kuolemantuomiota vastaan, kampanjasta vastaava Piers Bannister vahvistaa.

Hänen mukaansa rikoksen vakavuus ei ole ratkaisevaa siinä, kuka saa teloitustuomion. Sosiaalinen asema, varallisuus ja rotu vaikuttavat paljon enemmän.

"Vankilatuomio ja köyhyys kulkevat myös käsi kädessä", toisen kuolemantuomiota vastustavan järjestön, Penal Reform Internationalin (PRI) johtaja Mel James jatkaa.

Hän muistuttaa, että monilta mailta puuttuvat tekniset voimavarat vakavien rikosten asianmukaiseen tutkintaan ja sen varmistamiseen, ettei viattomia syytetä väärin perustein.

Kiinan teloitusluvut ovat valtiosalaisuuksia

Maailman runsasväkisin maa Kiina rankaisee hanakimmin kuolemalla, mutta luvut ovat valtiosalaisuuksia. Amnesty arvioi, että vuonna 2006 Kiina teloitti ainakin 1 010 ihmistä.

Huan Jinting on koonnut kirjaansa Letters from Death Row 22:n kuolemantuomiota odottavan kiinalaisen pikkurikollisen tarinat.

"Kiinan laki panee heidät maksamaan kalliisti tekemistään virheistä", Huan kirjoittaa. Kiinassa kuolemaan voidaan tuomita yli 60 rikosnimikkeestä, joista moni on väkivallaton.

Kuolemantuomioiden kärkimaihin kuuluu myös Pakistan, jossa teloitusta odottaa noin 7 000 ihmistä.

"Moni on syytön ja tuomittu väärin perustein. Useimmat tulevat köyhistä perheistä", sanoo Mirza Tahir Hussain, jonka kuolemantuomio kumottiin viime vuonna kansainvälisen kampanjan jälkeen.

Hänen mukaansa todelliset rikolliset pääsevät helposti pälkähästä, jos heillä on vauraita ja vaikutusvaltaisia sukulaisia. Nämä painostavat uhrin omaiset kompromissiin, ja syytetty vapautuu.

Tasaveroinen kohtelu kuuluu kaikille

Japanin kuolemanselleissä istuu satakunta henkeä. Valtaosalla ei ollut varaa omaan asianajajaan, vaan he joutuivat tyytymään yhteiskunnan tarjoamaan oikeusapuun, kuolemantuomiota vastustavan Forum 90 -järjestön johtaja Akiko Takada kertoo.

Malesian teloitusjonossa olevista noin 300 hengestä 90 prosenttia on köyhiä, ihmisoikeusjuristi Charles Hector sanoo.

Yhdysvalloissa teloitusjonossa on 3 350 henkeä, joista köyhiä on 95 prosenttia, Alabaman Equal Justice Initiative -järjestön johtaja Bryan Stevenson täydentää.

"Tämä on vakava kysymys Yhdysvalloissa. Meidän rikosoikeudellinen järjestelmämme reagoi herkästi varallisuuteen. Järjestelmä kohtelee paremmin rikasta ja syyllistä kuin köyhää ja viatonta", hän jatkaa.

Kaava toistuu myös arabi- ja muslimimaissa.

Kaikki Marokossa vuodesta 2003 lähtien pidätetyt ja kuolemaan tuomitut itsemurhapommittajat olivat lähtöisin köyhiltä alueilta, Marokon edistys ja sosialismi -puolueen jäsen Mostafa Hannaoui sanoo.

PRI-järjestön Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan aluejohtaja Tahar Boumedra arvelee, että islamin diyat-järjestelmää, jossa syytetyt voivat maksaa uhrin omaisille ja saada vapautuksen, on voitu käyttää köyhiä vastaan kuolemanrangaistuksia määrättäessä.

"Käytäntö on yleinen Saudi-Arabiassa, Jemenissä ja muissa Lähi-idän maissa, joiden rikosoikeus perustuu islamin lakiin. Ne, jotka eivät pysty maksamaan diyatia, tuomitaan kuolemaan", hän selittää.

Amnestyn mukaan Saudi-Arabiassa kuolemaan tuomitut ovat yhä useammin Aasiasta ja Afrikasta tulleita köyhiä siirtotyöläisiä. Liki puolet teloitetuista on ulkomaalaisia.

"Siirtotyöläiset ovat erityisen alttiita kuolemantuomiolle, koska he eivät tunne paikallista oikeusjärjestelmää eivätkä monesti ymmärrä kieltä, jolla heitä kuulustellaan ja tuomitaan", Bannister sanoo.

Afrikassa harvat vangit voivat edes unelmoida laadukkaasta oikeusavusta, ihmisoikeusjärjestö PRI muistuttaa. Esimerkiksi Nigerian kuolemanselleissä viruu noin 600 miltei poikkeuksetta köyhää vankia.

Ilmaista oikeusapua tarjoavan nigerialaisjärjestön lakimies Olawale Fapohundan kertoo, että monet kuolemaantuomitut jäävät tyystin vaille oikeusapua, koska valtio ei rahoita sitä.

Kuolemanrangaistuksen poistamista vaativat järjestöt perustelevat kantaansa paljolti juuri sillä, että köyhyys ja oikeusavun puute johtavat vääriin tuomioihin.

Jokaisella on oikeus tasaveroiseen kohteluun maailman oikeusistuimissa. Muuten liian moni tuomitaan köyhyytensä eikä rikoksensa vuoksi, Piers Bannister muistuttaa.