Uutiset Koronavirus

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.
Ugandassa Kyakan pakolaisasutusalueella elävä Charles Muragwa opiskelee matematiikkaa radion avulla. Suomalainen Kirkon Ulkomaanapu on osallistunut muun muassa radioluentojen sisällön suunnitteluun. (Kuva: Hugh Rutherford / Kirkon Ulkomaanapu)

Ugandan pakolaisasutusalueilla on viime kuukaudet opiskeltu radion ja koteihin jaettujen itseoppimismateriaalien avulla.

Kun koulut menivät maassa koronaviruksen vuoksi kiinni maaliskuussa, sulku koski myös pakolaisalueita, joilla elää yli 1,4 miljoonaa pakolaista.

Maan opetusministeriö kehitti pikavauhtia etäoppimispaketin, johon kuuluu tulostettavia itseoppimismateriaaleja, radio-oppitunteja ja digitaalisia, netin kautta saatavissa olevia sisältöjä.

”Pakolaisleireillä ei ole mahdollisuuksia verkossa tapahtuvaan oppimiseen, mutta olemme jakaneet nyt noin 30 000 etäoppimispakettia ja hankkineet 1 500 kotitalouteen radion”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun (KUA) koordinaattori Anaïs Marquette, joka vastaa järjestön koulutustyöstä kriisiolosuhteissa.

Hän työskentelee tavallisesti Ugandan pääkaupungissa Kampalassa mutta on pandemian vuoksi palannut kotiin Ranskaan.

KUA pyöritti kouluja useilla Ugandan pakolaisalueilla ennen koronavirusta. Nyt se tukee hallituksen työtä etenkin etäoppimisen edistämisessä. Järjestö jakaa materiaaleja, ostaa radioilta ohjelma-aikaa opetusta varten sekä maksaa radiossa esiintyvien opettajien palkkoja.

Korona pakotti muutokseen

Samantyyppisiä hankkeita on polkaistu pystyyn koulujen sulkemisen seurauksena viime kuukausina monissa muissakin maissa.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon mukaan pahimmillaan koronaviruksen vuoksi yli 90 prosenttia, 1,6 miljardia, maailman koululaisista ja opiskelijoista oli poissa koulusta. Nyt määrä on noin 61 prosenttia, mikä tarkoittaa edelleen yli miljardia opiskelijaa.

Esimerkiksi Ugandassa koulusta on poissa yli kymmenen miljoonaa opiskelijaa, naapurimaa Keniassa yli 15 miljoonaa. Vielä ei tiedetä, milloin koulut taas avataan.

Monen maan visioissa oli toki jo aiemminkin edistää etäoppimista ja teknologista kehitystä, mutta koronaviruksen vuoksi siinä on ollut pakko edetä nopeasti.

Esimerkiksi YK:n lastenjärjestö Unicef kertoi kesäkuun alussa, että sen tutkimassa 127 maassa nettialustoja käyttää etäopetuksessa jo 73 prosenttia maista. Koska internet-yhteys on monelle edelleen vain kaukainen haave, netin rinnalla etäopetuksessa käytetään myös perinteisempiä välineitä: tv:tä käyttää kolme neljäsosaa, radiota 60 prosenttia maista. Mukana katsauksessa on pääosin kehittyviä maita.

Esimerkiksi Afrikan teknologisesti kehittyneimpiin maihin kuuluva Kenia antoi etäopetuksesta ohjeet heti koulujen mentyä kiinni. Nyt maan kansallisella radiokanavalla esitetään jokaisena arkipäivänä opetusohjelmia. Lisäksi tarjolla on tv-lähetyksiä ja YouTube-videoita sekä digitaalisia oppimissisältöjä.

Nettiyhteyksiä on parannettu jopa kuljettamalla 4G-asemia ilmapalloilla syrjäseuduille yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa.

”Keniassa on otettu digiloikka – ei vapaaehtoisesti vaan nykyisen tilanteen takia. Niin hallitus kuin kansalaisetkin yrittävät nyt panostaa etäopetukseen”, sanoo suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon teknologia-asiantuntija Peter Njuguna, joka työskentelee maan pääkaupungissa Nairobissa.

It-taitoja opettajille

Suomessa on puhuttu digiloikasta koronaviruksen seurauksena: oppilaat siirtyivät suhteellisen sujuvasti kännykkäopiskeluun ja työpaikkojen palaverit pidetään etänä.

Useimmissa kehittyvissä maissa ei voi puhua samasta, sillä käytännössä isolle osalle etäopiskelu varsinkaan digitaalisesti ei yksinkertaisesti ole mahdollista.

Unesco arvioi toukokuussa, että koko maailmassa noin puolella opiskelijoista ei ole kotonaan tietokonetta ja yli 40 prosentilla ei ole nettiyhteyttä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa netti puuttuu 82 prosentilta ja tietokone 89 prosentilta.

Useimmiten etäoppimismahdollisuudet puuttuvat köyhiltä, maaseudun asukkailta ja muilta haavoittuvassa asemassa olevilta. Siksi koronavirus tulee lisäämään eriarvoisuutta ja leventämään etenkin digikuilua. Koulun perinteinen tasa-arvoistava vaikutus ei enää toimi, kun opiskelijoiden pitää selvitä kotona ilman tukea.

”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen. Se voi vaikuttaa elämässä myöhemminkin”, Njuguna huomauttaa.

Esimerkiksi Keniassa on tehty kysely, jonka mukaan vain noin 20 prosenttia oppilaista pystyy käyttämään digitaalisia opetusmateriaaleja. Suuri osa heistä elää kaupungeissa, sillä siellä myös it-palveluiden tarjoajat mieluiten toimivat.

Samaan aikaan kaikilla ei ole mahdollisuutta edes tv- tai radio-opetukseen.

”Olemme arvioineet, että toiminta-alueellamme Magarinissa noin kymmenen prosenttia lapsista voi ehkä käyttää radiota. Mutta voi kysyä, kuinka moni heistäkään todella oppii”, sanoo Fida International -järjestön maajohtaja Elisha Gura.

Yksi suurimmista syistä on raha: perheillä ei ole varaa laitteisiin eikä nettiyhteyteen, varsinkin, kun korona on vienyt monelta tulot. Kännykkäliittymiä löytyy, mutta noin neljänneksellä kenialaisista ei ole sähköä.

”Ja vaikka ihmisellä olisikin älypuhelin, nettiyhteys voi olla huono. Laitteita ei myöskään osata käyttää”, kertoo Guran kollega, Fidan koulutusprojekteista vastaava Joseph Karanja.

Etäopetusta haittaa myös se, ettei opettajien taitotaso ole kovin hyvä. Siksi Fida on nyt aloittamassa maan kaakkoisosassa Magarinin maaseudulla hanketta, jossa on tarkoitus antaa it-koulutusta 12 opettajalle.

Heidän on määrä jakaa tietonsa 150 opettajalle, jotka puolestaan tavoittavat 3 000 alakoululaista. Projektilla tuetaan Kenian hallituksen digitaalisen lukutaidon hanketta.

Opettajille hankitaan älypuhelimet, joiden avulla opetus tapahtuu. Projekti toteutetaan alueilla, joissa nettiyhteyden toimivuus on taattu.

”Koulutamme opettajia erilaisten oppimisalustojen käytössä. Tarkoituksena on, että he pääsevät käsiksi hallituksen tarjoamiin materiaaleihin ja pystyvät sitten välittämään sisältöjä myöhemmin luokkahuoneissa”, Karanja kertoo.

Kuka palaa kouluun?

Silloinkin, kun lapsilla on mahdollisuus käyttää etäopetusvälineitä, oppiminen ei välttämättä ole kovin tehokasta, sillä se vaatii vanhempien tukea tai itseohjautuvuutta.

Pelkona on, että kun koulua ei ole, oppilaat joutuvat töihin tai kokemaan muuta hyväksikäyttöä, mikä on paikoin jo havaittu. Anaïs Marquette kertoo, että Ugandassa teiniraskaudet ovat jo lisääntyneet.

Kun koulut aukeavat, monen kannalta voi olla jo liian myöhäistä.

”Pahinta on, että monet eivät palaa takaisin kouluun vaan menevät töihin. Oppilaat ovat nyt hyvin huolissaan myös siitä, ettei kouluja avatakaan koskaan.”

Köyhien ja maaseudun asukkaiden lisäksi vaikeassa asemassa ovat vammaiset lapset, jotka ovat jääneet lähes täysin pois etäopetuksen piirissä, Marquette kertoo.

Toivoa tilanteeseen antaa se, että seuraavan kriisin tullessa moni maa on jo paljon paremmin valmistautunut, sillä nyt kehitetyt innovaatiot eivät katoa minnekään.

”Monet palveluntarjoajat yrittävät nyt laajentaa it-infrastruktuuria ja parantaa digitaalista oppimista. Etäopetusta joudutaan myös jatkamaan koronaviruksen aiheuttaman koulutusvajeen vuoksi. Emme siis tule palaamaan aikaan ennen virusta ja unohtamaan kaikkea jo saavutettua”, Peter Njuguna sanoo.

KoronavirusKoulutus kehitysmaissa koulutuslapsetnuorisoinformaatioteknologiainternetterveys KeniaUganda Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Maskimainos, kaksi ihmistä ja autoja kadulla.

Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut

Lähes viisi miljonaa lasta tarvitsee apua neljässä maassa, ja määrä on noussut 60 prosenttia koronaviruspandemian aikana. Perheet joutuvat nyt valitsemaan, eristäytyvätkö ne viruksen pelossa kotiin ja ovat ilman ruokaa vai lähtevätkö etsimään töitä, kertoo Pelastakaa Lapset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja ja mopoja kadulla.

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan

Sosiaalisessa mediassa kiertävä julma raiskausvideo on saanut bangladeshilaiset viime viikkoina kaduille vaatimaan puuttumista seksuaalirikollisuuteen. Kuolemanrangaistus on helppo ratkaisu – oikeusjärjestelmän uudistaminen vaatii enemmän työtä, toteaa Human Rights Watchin asiantuntija Meenakshi Ganguly.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.
Kokoussali ja mies puhumassa kahdella näytöllä.

Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP

Avunantajat keräsivät 1,4 miljardin euron avustuspotin Keski-Sahelin maihin. Pakolaisten määrä on yli 20-kertaistunut alueella vain muutamassa vuodessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.

Tuoreimmat

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”