Kehitysmaidenkin pienviljelijät avun tarpeessa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kehitysmaidenkin pienviljelijät avun tarpeessa

Brasilian pienviljelijöillä on enemmän yhteistä eurooppalaisten kohtalotoveriensa kuin oman maansa suurtuottajien kanssa. Siksi maataloustukea muokattaessa vastakkain eivät olekaan kehittyneet ja kehitysmaat, vaan jokaisen maan pien- ja suurtuottajat, julisti brasialainen perheviljelmillä työskentelevien liitto.

Brasilian pienviljelijät vastustavat sellaista maataloustukea, joka mahdollistaa polkumyynnin ja kaupan vääristymisen. Maaseudun kehitys ja ruokaturva edellyttävät kuitenkin pientilojen tukemista kehitysmaissakin.

Brasilian pienviljelijöillä on enemmän yhteistä eurooppalaisten kohtalotoveriensa kuin oman maansa suurtuottajien kanssa. Siksi vastakkain eivät oikeasti ole kehittyneet ja kehitysmaat, vaan pikemminkin jokaisen maan pien- ja suurtuottajat, Brasilian perheviljelmillä työskentelevien liitto (Fetraf) julisti hiljan.

Brasilian talonpoikais- ja muiden kansalaisjärjestöjen edustajat toivovat, että Hongkongissa 13.-18. joulukuuta pidettävä Maailman kauppajärjestön WTO:n ministerikokous ymmärtää kaikkien tukien lopettamisen merkitsevän ”talonpoikien tappolinjaa”.

Jos rikkaat maat avaavat markkinoitaan muiden maataloustuotteille, hyödyn korjaavat helposti suuret ”agrobisnesyhtiöt”, jotka valvovat hintoja ja markkinoita, kehitysjärjestö ActionAidia Etelä-Amerikassa johtava Adriano Campolina sanoo.

Pahempaa seuraa hänen mukaansa, jos teollisuusmaat vaativat kehitysmaita avaamaan omat markkinansa vastineeksi tukiaisilla tuetun dumppaamisen lopettamiselle.

Brasiliassa uusi tilanne hyödyttäisi vain suurtiloja, joita on 15 prosenttia kaikista.

Soijan ja muiden tehoviljelyn tuotteiden markkinat voisivat laajeta maailmalla, mutta samaan aikaan myös alan tuonti kasvaisi. Se merkitsisi perheviljelmille kilpailun kiristymistä ja tuottajahintojen alenemista kotimaan markkinoilla.

Campolina pohtii tilannetta, jossa Euroopan unioni ja Yhdysvallat saisivat maataloustuista luopumisensa palkaksi kehitysmailta vaatimiaan alennuksia teollisuustuotteiden ja palveluiden tulleihin.

Hänen mukaansa siitä kärsisi koko brasilialainen yhteiskunta, koska työttömyys kasvaisi teollisuudessa ja monilla palvelualoilla aina vesihuollosta pankkitoimintaan, jotka päätyisivät ulkomaisten yhtiöiden käsiin.

Hän pitää kuitenkin todennäköisenä, ettei Hongkongissa päästä sopimukseen edes maataloustuista.

Brasilian maatyöläisten ja pienviljelijöiden järjestö Contag vaati WTO-kokouksen alla maansa ulkoministeriötä varmistamaan, ettei ”perheviljelmien tarvitsemaa suojelua” uhrata sen eteen, että agrobisnes saisi pääsyn rikkaiden maiden markkinoille.

Pienviljelijät ovat haavoittuvia ja varastojen puuttuessa heidän on myytävä tuotteensa nopeasti ilman mahdollisuutta odotella hintojen nousua, Contagin varapuheenjohtaja Alberto Broch muistuttaa.

Brasilian suurtilallisia yhdistävää Can-liittoa johtava karjatilanomistaja Gilman Rodriguez pitää tilojen asettamista vastakkain koon perusteella ”ideologisena”.

Hänen mielestään kauppaa vääristävien tukiaisten lopettaminen hyödyttäisi Brasiliassa kaikkia. Jos halvan maidon tulo Euroopasta lakkaisi, maidon hinta nousisi kotimaassa ja vientimahdollisuuksia avautuisi jopa osuuskunniksi yhdistyneille pientiloille, hän vakuuttaa.

Rodriguez lohduttaa pientalonpoikia myös sillä, että Brasilian ”sosiaaliset tukiaiset” eivät ole vaarassa missään oloissa. Kyse on edullisista lainoista, joiden arvo on vain kolme prosenttia koko maataloustuotannosta.

Brasilian perheviljelmille suunnatut lainat ovat Rodriguezin mukaan aivan eri asia kuin EU:n ja USA:n tukiaiset, jotka annetaan pinta-alan mukaan ja kannustavat siten tilakoon kasvattamista.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia