Intiaaninaiset hankkivat käsitöillä tuloja ja itsetuntoa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Intiaaninaiset hankkivat käsitöillä tuloja ja itsetuntoa

"Ennen käsityöyhdistykseen liittymistä kyhjötimme kodeissamme. Nyt uskallamme liikkua ulkona ja ansaitsemme rahaa perheillemme", guatemalalainen mayanainen Nicolasa Raxtun, 30, kertoo.

Aj Quen eli Kutoja-yhdistys perustettiin 1989 Latinalaisen Amerikan köyhimpiin maihin kuuluvassa Guatemalassa. Nyt sillä on noin 800 jäsentä.

Tarkoituksena on vaalia intiaanien käsityöperinteitä ja kohentaa elinoloja reiluin periaattein toimivan tuotannon avulla.

Aj Quen on onnistunut kohottamaan köyhien intiaaninaisten itsetuntoa tarjoamalla heille koulutusta ja tulonlähteen.

"Yhdistyksen perustaneista naisista moni oli jäänyt leskeksi sisällissodan aikana", järjestön toiminnanjohtaja José Victor Pop kertoo.

Sota Guatemalan vallankumouksellisen sissiliikkeen ja armeijan välillä päättyi 1996 kestettyään 36 vuotta. Se vaati 200 000 uhria, joista valtaosa oli armeijan tappamia intiaaneja. Kokonaisia kyliä tuhottiin ja kaikki niiden asukkaat surmattiin.

Pop vahvistaa, että ennen Aj Queniin liittymistään moni nainen ei uskaltautunut kodistaan ulos.

Eräs nainen tunnustaa, ettei ollut koskaan poistunut kotikylästään ennen kuin matkusti bussilla viemään kudonnaisiaan Aj Quenin keskustoimistoon Chimaltenangoon.

Hanketta vuodesta 1994 johtanut Pop kertoo naisten eläneen sodan jälkeen jatkuvassa pelossa ja miehisen macho-kulttuurin alistamina.

Työskentely Aj Quenin käsityöryhmissä on kuitenkin tuonut muutoksen. Järjestön 25 ryhmää valmistavat kudottuja ja kirjottu tekstiilejä, kuten huiveja, laukkuja ja pöytäliinoja.

Tuotteista vain viisi prosenttia myydään Guatemalassa ja loput viedään pääasiassa Eurooppaan, tuotesuunnittelusta vastaava Jorge Mario Tzaj kertoo.

Enimmäkseen jäsenten kodeissa tehtävää työtä on vaiheistettu niin, että yhdet kirjovat ja toiset ompelevat vetoketjuja.

Kankaat kudotaan Chaquijyan kylässä, missä kymmenen naisen ryhmä pitää samalla lastentarhaa.

Aj Quen käy kauppaa ilman välikäsiä ja jakaa voitot jäsenilleen.

"Saamme hyvän hinnan", Nicolasa Raxtun vakuuttaa.

Juana Raxtun, 29, kertoo ansaitsevansa Aj Quenin töistä 50-60 euroa kuussa.

"Tämä hanke on on todella auttanut perhettäni, koska tarvitsimme rahaa ruokaan ja vaatteisiin", kuuden lapsen äiti Antonia Churunel, 33, sanoo.

Aj Quenin koulutusta vetävä Lorenzo Muxtai kertoo, että kangaspuiden ja ompelukoneen käytön ohella opetetaan sukupuolten tasa-arvoa, perhesuunnittelua ja ihmisoikeuksia.

Lisäksi valotetaan kirjanpidon ja yritystoiminnan alkeita sekä demokratian perusteita. Koulutusta tukee Belgian Oxfam-järjestö.

Muxtain mukaan koulutus on rohkaissut naisia yhteistyöhön muidenkin järjestöjen kanssa sekä kutomaan perinneasuja myytäväksi paikallisilla markkinoilla.

"Emme ole kyenneet kiskomaan naisia pois köyhyydestä, mutta työmme auttaa heitä selviytymään. Ennen heillä ei ollut varaa edes puoleen kiloon sokeria, mutta nyt he pystyvät ostamaan kaikki peruselintarvikkeet", Pop sanoo.

Virallisen tilaston mukaan Guatemalan 13-miljoonaisesta väestöstä 56 prosenttia on köyhiä, mutta avustusjärjestöt puhuvat 80 prosentista.

Alkuperäiskansoihin kuuluviksi on tilastoitu 40 prosenttia asukkaista, mutta järjestöt arvioivat osuudeksi 65 prosenttia. Loput ovat pääosin mestitsejä valkoisten muodostaessa pienen vähemmistön.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia