Intiaanimurhat riivaavat Brasiliaa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Intiaanimurhat riivaavat Brasiliaa

Brasiliassa murhattiin viime vuonna vähintään 76 alkuperäiskansojen jäsentä, mikä on 58 prosenttia enemmän kuin vuonna 2006, ilmenee katolisen kirkon alustavista tiedoista.

Lopullinen luku varmistuu huhtikuussa, ja se on ilmeisesti vielä suurempi. Kirkon edustajien tietoon on vastikään tullut viisi murhaa, jotka eivät ole alustavassa tilastossa.

Vaarallisin alue on Mato Grosso do Sulin osavaltio, jossa tehtiin liki kaksi kolmasosaa intiaaneihin kohdistuneista henkirikoksista. Taustalla on guaraní-intiaanien ahtaminen liian pienelle alueelle.

Maapula masentaa

Douradosin reservaattiin on sullottu 12 000 intiaania hiukan yli 3 000 hehtaarin alueelle, kirkon edustaja Roberto Liebgott kertoo.

Guaranít ovat perinteisesti eläneet vaeltavien paimentolaisten tavoin ja kulkeneet jatkuvasti rajojen yli Argentiinaan ja Paraguayhin, joissa asuu samaa kansaa.

Konfliktit ulkomaailman kanssa ja kansan sisällä ovat kasvattaneet murhatilastoa.

Mato Grosso do Sulissa elää yli 60 000 intiaania, joista puolet kuuluu Guaraní-kansaan. Varsinkin nuorten itsemurhat ovat yleisiä, minkä uskotaan johtuvan maapulan aiheuttamasta näköalattomuudesta.

Ongelmia on osaltaan kärjistänyt sokeriruokoplantaasien laajeneminen biopolttoainebuumin vuoksi. Guaranít pestautuvat kausitöihin viljelmille, ja uudessa ympäristössä alkoholi sekä huumeet voivat olla yleisiä. Paluu kotikylään johtaa usein väkivaltaisuuksiin.

Viime marraskuussa viranomaiset sulkivat Mato Grosso do Sulissa etanolitehtaan, joka oli pakottanut yli 800 intiaania orjuuden kaltaisiin oloihin.

Käyttämättömät pellot käyttöön

Guaranít ovat paikoin omaksuneet maattomien maatyöläisten liikkeen tavan vallata käyttämättömiä peltoja itselleen. Syntyneissä kiistoissa paikallisten suurmaaomistajien kätyrit ovat surmanneet raa'asti jopa intiaanikansan vanhimpia.

Alueella asuu myös noin 16 000 terenaintiaania. Heilläkin on maata niukalti, mutta väkivalta ei ole ongelmana.

Terenat sopeutuivat jo siirtomaaisäntien alistamina maanviljelyyn, eivätkä kärsi guaraníen tavoin "uhrikompleksista", heidän edustajansa Marcos Terena selittää.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia