Ilmaston lämpeneminen saa Afrikan hiekkadyynit liikkeelle | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Ilmaston lämpeneminen saa Afrikan hiekkadyynit liikkeelle

Oxfordin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa Afrikassa sijaitsevan Kalaharin aavikon hiekkadyyneihin. Dyynien liikkuminen voi vaarantaa suuria alueita nykyään ruuantuotantoon kelpaavaa maaperää. Naturessa julkaistu tutkimus on ensimmäisiä lämpenevän ilmaston vaikutuksista Afrikan maaperään.

Oxfordin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa Afrikassa sijaitsevan Kalaharin aavikon hiekkadyyneihin. Dyynien liikkuminen voi vaarantaa suuria alueita nykyään ruuantuotantoon kelpaavaa maaperää. Naturessa julkaistu tutkimus on ensimmäisiä lämpenevän ilmaston vaikutuksista Afrikan maaperään.

Tutkijat selvittivät ilmastonmuutoksen vaikutuksia ottamalla kolmen ilmastomallin tuottamat ennusteet ja ajamalla ne kehittämässään simulaattorissa, joka mallintaa Kalaharin hiekkadyynien vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Kaikkien mallien perusteella nykyisin kasvillisuuden suojaamat dyynit alkavat hajota ja hiekka liikkua, kun sademäärät vähenevät ja tuulisuus lisääntyy.

Kalaharin hiekkadyynien liikkuminen on uhka jopa sadoille tuhansille ihmisille, sillä hiekka siirtyy aavikolta alueille, joita voidaan nykyään käyttää karjankasvatukseen ja maanviljelyyn. 2,5 miljoonan neliökilometrin Kalaharin autiomaa ulottuu Etelä-Afrikan pohjoisosista Botswanan, Angolan ja Namibian kautta läntiseen Zimbabween ja Sambiaan saakka.

"Kalahari on suuri alue, ja siitä saa elantonsa suhteellisen suuri joukko maaseudun asukkaita. Näille ihmisille savanniympäristön muuttuminen ihmiselämälle vaikeaksi, alati muuttuvaksi dyynimaisemaksi on uhka", tutkimuksen johtaja David Thomas toteaa.

Mallien perusteella Botswanassa ja Namibiassa dyynit lähtevät todennäköisesti liikkeelle vuoteen 2040 mennessä ja Angolassa, Zimbabwessa ja Sambiassa vuoteen 2070 mennessä. Vuosisadan loppuun mennessä kaikissa hiekkadyyneissä alkaa tapahtua muutoksia. Viimeksi samankaltainen ilmiö on havaittu alueella noin 14 000 vuotta sitten.

Tutkijat varoittavat poliitikkoja maaperää vahingoittavista kehitysprojekteista, jotka voisivat pahentaa tulevia tuhoja. Esimerkiksi Euroopan unionin tukema voimaperäinen karjankasvatus rasittaa jo nyt Botswanan maaperää. Dyynien liikkuminen tekisi myös näiden ohjelmien hyödyt tyhjäksi.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia