Uutiset

Ihmisoikeusliitto vetoaa Hyssälään ympärileikkausten ehkäisemiseksi Suomessa

Ihmisoikeusliitto ja sen KokoNainen-projekti luovuttivat peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle vetoomuuksen tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen lopettamiseksi ja hoidon järjestämiseksi Suomessa pysyvällä tavalla. Projekti on kartoittanut Suomen ympärileikkaustilannetta maahanmuuttajille tehdyllä haastattelututkimuksella sekä terveydenhoitajille suunnatulla kyselyllä.
Two girls waiting for classes to start in Dakar

Ihmisoikeusliitto ja sen KokoNainen-projekti vetoavat peruspalveluministeriin tyttöjen ja naisten ympärileikkausten eli sukuelinten silpomisen lopettamiseksi ja hoidon järjestämiseksi Suomessa pysyvällä tavalla. Lyhytaikaisten projektien sijaan tarvitaan jatkuvuutta ja keskitettyä osaamista.

Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus on erityisesti Afrikassa, mutta myös muualla syvälle juurtunut kulttuurinen perinne. Ympärileikkaus on tyttöjen ja naisten arvokkuuteen, tasa-arvoon ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuva vakava ihmisoikeusloukkaus. Lisäksi se aiheuttaa monia terveydellisiä ongelmia. Eri puolilla maailmaa toimitaan aktiivisesti tyttöjen ympärileikkausten lopettamiseksi. Suomessa tyttöjen ja naisten ympärileikkauskysymykset nousivat ajankohtaisiksi 1990-luvulla lisääntyneen maahanmuuton myötä.

Suomi on sitoutunut tyttöjen ympärileikkausten lopettamiseen ja tyttöjen suojelemiseen ympärileikkauksilta. Suomi painottaa myös ihmisoikeuspolitiikassaan voimakkaasti lasten ja naisten oikeuksia. Suomea velvoittavat monet ihmisoikeussopimukset, joiden vakiintuneesti nähdään kieltävän tyttöjen ympärileikkaukset. Näitä ovat erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus, naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus ja kidutuksen vastainen sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Myös Pekingin vuoden 1995 toimintaohjelmassa kehotetaan valtioita erityisesti toimimaan tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi. Suomen rikoslaissa tyttöjen ympärileikkaus on kaikissa muodoissaan rangaistava teko. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä estämään tyttöjen ympärileikkauksia.

KokoNainen on Ihmisoikeusliiton koordinoima hanke, jonka tavoitteena on ehkäistä tyttöjen ja naisten ympärileikkauksia Suomessa sekä tiedottaa ja antaa koulutusta ympärileikkauksiin liittyvistä kysymyksistä. Projektissa on kartoitettu Suomen ympärileikkaustilannetta maahanmuuttajille tehdyllä haastattelututkimuksella sekä terveydenhoitajille suunnatulla kyselyllä. Maahanmuuttajille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle suunnattu uusi materiaali valmistuu kevään 2004 aikana. KokoNainen on toiminut Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana elokuusta 2002 lähtien.

KokoNainen-projektin aikana on noussut esiin seuraavia seikkoja, jotka perustelevat uuden toimintaohjelman tarvetta Suomessa:

• Tyttöjen ympärileikkausperinne elää edelleen. Varmuutta tyttöjen ympärileikkausten suorittamisesta Suomessa ei ole, mutta on mahdollista, että niitä käydään tekemässä ulkomailla. Näyttää siltä, että radikaaleimmista ympärileikkausten muodoista ollaan pitkälti luopumassa. Sen sijaan erilaisten pienempien ympärileikkausten kohdalla tilanne on epäselvä.

• Liikkuvuuden lisääntyessä etnisten vähemmistöjen määrä ja kirjo Suomessa lisääntyy. Tyttöjen ympärileikkauksia koskevan tiedon tarve tulee usein ajankohtaiseksi ja kiinnostavaksi vasta tietyissä elämänvaiheissa. Näistä syistä johtuen tiedottamisen tulee olla jatkuvaa. Toistaiseksi tiedottamisessa on keskitytty lähes yksinomaan somalialaisiin ja ympärileikkausten mahdollisuus muissa ryhmissä on unohdettu.

• Kuntatasolla ei ole selkeitä ohjeita ja käytäntöjä tyttöjen ympärileikkausten lopettamiseksi ja jo ympärileikattujen erityiskysymysten hoitamiseksi. On huolestuttavaa, että suuri osa pääkaupunkiseudun terveydenhoitajista ei ota esimerkiksi määräaikaistarkastusten yhteydessä tyttöjen ympärileikkausasiaa lainkaan esille niiden asiakasperheiden kanssa, joiden kotimaissa perinnettä harjoitetaan. Henkilöstön vaihtuessa usein ja kirjauskäytännön ollessa kirjavaa tyttöjen ympärileikkausten seurantaa ei tehdä.

• Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön tiedon tarve tyttöjen ympärileikkauskysymyksistä on suuri. Valtakunnallinen yhdyshenkilöiden kouluttaminen, verkostojen ylläpito ja konsultointijärjestelmän kehittäminen on aloitettava kiireellisesti.

• Sosiaali- ja terveysministeriön, Työministeriön, TE-keskusten ja kuntien välinen työn- ja vastuunjako tyttöjen ympärileikkausasiassa on epäselvä. Tämä on vaikeuttanut ennaltaehkäisevää työtä sekä jo ympärileikattujen hoidon kehittämistä.

• Nykyisellään tyttöjen ympärileikkauksia ennaltaehkäisevät toimenpiteet eivät tavoita kohderyhmiä. Tyttöjen ympärileikkausten lopettamiseksi on jatkuvasti rakennettava ja ylläpidettävä hyviä yhteyksiä eri etnisiin ja uskonnollisiin ryhmiin, koulutettava uusia avainhenkilöitä sekä luotava yhteyksiä heidän ja ammattihenkilöstön välille.

• Koska tyttöjen ympärileikkaus on maailmanlaajuinen ongelma, on tärkeää, että Suomi osallistuu nykyistä aktiivisemmin pohjoismaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Muissa pohjoismaissa tämä yhteistyö on huomattavasti tiiviimpää.

Ehdotamme, että peruspalveluministeri perustaa laaja-alaisen työryhmän, joka selvittää keinoja tyttöjen ympärileikkausperinteen lopettamiseksi Suomessa. Ihmisoikeusliitto on valmis antamaan asiantuntemuksensa työryhmän käyttöön. Tyttöjen ympärileikkausten lopettamista koskevan työn jatkuvuus tulisi turvata riittävillä taloudellisilla ja henkilöstövoimavaroilla.

Helsingissä 3.2.2004

Ihmisoikeusliitto ry

Marja Tiilikainen, FT, projektipäällikkö, KokoNainen-projekti Mulki Mölsä, lääkäri, projektiasiantuntija, KokoNainen-projekti

KokoNainen-projektin seuraavat ohjausryhmän jäsenet:

Maire Kolimaa, ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö Kristiina Hehku, lääninsosiaalitarkastaja, Etelä-Suomen lääninhallitus Janneke Johansson, konsultti, Maahanmuuttoyksikkö, Helsingin kaupunki Ali Mohamud Ali, sairaanhoitaja, Maahanmuuttajatyön palveluyksikkö, Espoon kaupunki Hannele Rauha, terveydenhoitaja, Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimisto, Vantaan kaupunki Ahmed-Wali Haddi, Helsingin Islam-keskus

ihmisoikeudetgender

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.