Uutiset Ympäristöpolitiikka

EU:n ruokajätteen määrä halutaan puolittaa

Ympäristövaliokunta ehdottaa tavoitetta, joka puolittaisi ruokajätteen määrän vuoteen 2030 mennessä. Tavoite ei kuitenkaan olisi sitova.
(Kuva: Katie Campbell / EarthFix / CC BY-NC 2.0)

EU:n ympäristövaliokunnan mepit hyväksyivät tällä viikolla ehdotuksen, jonka tarkoituksena on puolittaa EU:ssa syntyvän ruokajätteen määrä vuoteen 2030 mennessä.

Ehdotus liittyy Euroopan komission kiertotalouslainsäädäntöpakettiin, johon ympäristövaliokunta ehdotti muutoksia.

EU:ssa syntyy vuosittain noin 89 miljoonaa tonnia ruokajätettä vuodessa, eli noin 180 kiloa henkeä kohti. Ehdotuksen mukaan sitä pitäisi vähentää 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuosi on 2014.

Ruokajätteen määrän vähentämistä on ajettu myös monissa ympäristökampanjoissa. Ympäristöaktivisteille on kuitenkin pettymys, että sääntelystä ei ehdoteta sitovaa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Ympäristövaliokunta ehdotti myös kierrätettävän yhdyskuntajätteen osuuden nostamista 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja kaatopaikkajätteen rajoittamista viiteen prosenttiin. Tällä hetkellä EU:n yhdyskuntajätteestä noin kolmannes menee kaatopaikalle. Esimerkiksi Kyproksella, Kroatiassa ja Kreikassa osuus on yli kolme neljäsosaa.

Ehdotuksista on määrä äänestää europarlamentin täysistunnossa maaliskuussa.

Ympäristöpolitiikka politiikkaEU

Lue myös

Mielenosoituskylttejä ja mielenosoittajia

Amazonista vallitsee ontto yksimielisyys

Brasilian poliitikot väittävät suojelevansa Amazonia, mutta puheet ovat tyhjää retoriikkaa. Samalla he osallistuvat metsäkadon lietsomiseen eivätkä tee mitään muuttaakseen sen taustalla olevaa kehitysmallia. Nyt yhteiskunnan on löydettävä aito yksimielisyys Amazonin pelastamiseksi, kirjoittaa Brasilian entinen ympäristöministeri Marina Silva.
Ilmasta kuvattu aavikko

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”

Intian New Delhissä järjestettiin syyskuun puolivälissä aavikoitumista käsittelevä YK-kokous. Vaikka kuivuus pahenee, ongelman ratkaisemisessa tarvittava teknologia ja tieto ovat jo olemassa, kokouksen pääsihteeri Ibrahim Thiaw sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.