Egyptin suurista järvistä tullut jätealtaita | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Egyptin suurista järvistä tullut jätealtaita

Egyptin pohjoisosien suuret järvet olivat aiemmin maan rikkaimpia ja monipuolisimpia ekosysteemejä, mutta nykyään ne muistuttavat jätealtaita. Torjunta-aineet, lannoitteet, raskasmetallit ja ihmisten jätökset kulkeutuvat pohjoiseen Niiliä pitkin ja kasautuvat seisovaan veteen. Alueen kalastajissa on jo havaittu iho-oireita, loisia ja munuaisvaivoja.

Egyptin pohjoisosien suuret järvet olivat aiemmin maan rikkaimpia ja monipuolisimpia ekosysteemejä, mutta nykyään ne muistuttavat jätealtaita.

Kansalaiset ovat alkaneet nimittää neljää Välimeren tuntumassa sijaitsevaa järveä Egyptin käymälöiksi. Saastunein järvistä on Mariout, johon Aleksandrian satamakaupungin viemäri- ja teollisuusjätteet lasketaan.

Marioutia on puhdistettu viime aikoina ja sen saastepitoisuudet ovat vähentyneet mutta pahanhajuinen ja punertavan värinen vesi paljastaa vuosia jatkuneen välinpitämättömyyden jäljet.

Saastuminen uhkaa tuhota järvialueen kalastuselinkeinon. Neljä järveä, Mariout, Burullus, Edko ja Manzala, tuottivat vielä 1970-luvulla yli kolmanneksen koko maan kalansaaliista. Nykyään niiden sameista vesistä nousee enää 17 prosenttia Egyptin kalastajien antimista.

"Kun olin lapsi, saimme tunnissa nostettua järvestä tarpeeksi kalaa mutta nykyään saamme vain muutaman vaivaisen sintin, vaikka viipyisimme koko päivän. Hallitus antaa järvien kuolla, sillä se välittää vain teollisuudesta ja maataloudesta", sanoo muuan Manzalajärvellä toimiva kalastaja.

EU kielsi 1999 kalantuonnin Egyptistä kalan käsittelyn ja pakkaamisen hygieniaan liittyvien epäilyjen vuoksi. Sittemmin tuontikielto on osittain kumottu mutta huoli kalojen saastumisesta ei ole hälventynyt.

Järvialueen kalastajissa on havaittu muun muassa iho-oireita, loisia ja munuaisvaivoja. Saasteet kulkeutuvat Niiliä pitkin pohjoisen järviin, joiden seisovaan veteen torjunta-aineet, lannoitteet, raskasmetallit ja ihmisten jätökset kasautuvat. Järvet kärsivät hapenpuutteesta, joka syntyy eloperäisten saasteiden hajotessa.

Järvien pinta-ala supistuu, kun niiden ja Välimeren välissä olevalle rannikkokaistaleelle tuodaan täyttömaata. Tarkoituksena on saada lisää maata teollisuuden ja maatalouden käyttöön.

Manzala on menettänyt lähes 70 prosenttia pinta alastaan, ja Marioutin pinta-ala on supistunut neljännekseen. Jos nykyinen kehitys jatkuu, Marioutin ennustetaan kuivuvan kokonaan vuoteen 2015 mennessä.

Pyrkimykset hillitä saastumista ovat kilpistyneet yhtenäisen suojelupolitiikan tai -ohjelman puutteeseen. Järvet kuuluvat eri viranomaisten vastuulle, eikä yhteistyö näiden välillä toimi.

(Inter Press Service)

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia