Burmasta virtaa laittomasti tukkeja Kiinaan

Burman sotilashallitus maksaa poliittisesta suojelusta Kiinalle myymällä sille halpaa puuta. Tuhannet kiinalaiset metsurit uurastavat Burman puolella samaan aikaan, kun Kiina on rauhoittanut omat metsänsä.

Rahan ohella Burman johto saa Kiinalta arvokasta poliittista taustatukea, joka on tyrehdyttänyt maan ihmisoikeusloukkausten arvostelua kansainvälisillä areenoilla, kuten YK:ssa.

"Viime vuonna Pohjois-Burmasta vietiin laittomasti Kiinan Yunnanin maakuntaan yli miljoona kuutiota puuta. Se on lähes 95 prosenttia maiden koko puukapasta", Lontoossa toimiva Global Witness -järjestö (GW) raportoi.

Järjestön mukaan laajat metsäalueet ovat kadonneet rajan tuntumasta, mikä on pakottanut kiinalaiset tunkeutumaan aina vain syvemmälle Burmaan.

"Tämä ei ole mitään puutavaran salakuljetusta, sillä se tapahtuu täysin avoimesti ja näkyvästi. Puukauppa on kaiken valvonnan ulkopuolella ja jatkaa kasvuaan", GW:n edustaja Susan Kempel kertoo.

Hänen mukaansa Kiinan puolella rajaa sen sijaan on tiheässä kylttejä, jotka varoittavat vuonna 1999 säädetystä hakkuukiellosta.

GW:n mukaan arviolta 20 000 yunnanilaisen metsurin toiminta Burmassa rikkoo metsälakeja ja niiden valvontaa koskevaa kansainvälistä sopimusta, jonka Kiina allekirjoitti syksyllä 2001 Itä-Aasian maiden kokouksessa.

Sopimuksen tarkoitus on lopettaa laiton hakkuu sekä puukauppa ja parantaa metsänhoitoa Aasiassa.

GW syyttää ympäristörikoksista Kiinan ohella Burman johtoa ja hakkuiden näyttämönä olevan Kachinin osavaltion itsenäisyyttä ajavaa KIO-liikettä.

Laiton puukauppa tuo GW:n mukaan 15 prosenttia Burman valuuttatuloista. Kaudella 2004-2005 kaupan arvo ylittää 350 miljoonaa euroa.

GW:n metsäpolitiikan koordinaattorin Jon Buckrellin mukaan myös KIO hyötyy puukaupasta. "Liike sanoo verottavansa kauppaa, koska se tuottaa suuria tuloja, mutta se kannattaa silti kaupan lopettamista."

KIO:n ulkopolitiikan kakkosmies eversti James Lum Daw taas vetoaa siihen, että Kachinin osavaltiossa ei ole asianmukaisia metsälakeja ja niiden valvontaa.

"KIO ei voi säätää omia lakejaan, koska se on allekirjoittanut tulitaukosopimuksen keskushallituksen kanssa. Sen jälkeen ei ole tullut voimaan uusia lakeja, joten hakkuut jatkuvat", hän sanoo.

Kiinan ahneus luonnonmetsien antimille jatkaa metsätuhoja, jota Aasia on muuten saanut viime vuosina aisoihin keskittämällä hakkuut puuviljelmille.

Alueen vuotuisista 250 miljoonan kuution hakkuista tulee 140 miljoonaa nykyisin puupelloilta ja 100 miljoonaa luonnonmetsistä.

Vielä 1980-luvulla Aasiassa hävisi trooppisia metsiä keskimäärin 4 miljoonaa hehtaaria vuodessa, mutta 1990-luvulla luku putosi 2,4 miljoonaan hehtaariin.

Kiinaan virtaa luonnonpuuta Burman lisäksi Indonesiasta, Papua-Uudesta-Guineasta ja Malesiasta.

GW:n mukaan kauppaa on vaikea tyrehdyttää, sillä esimerkiksi huhtikuussa Jakartassa pidetty ministerikokous ei päässyt sopimukseen, jolla olisi pysäytetty laittoman puutavaran kauppa Indonesiasta Kiinaan.