Brasilian intiaanit valtaavat esi-isiensä maita

"Emme me ole intiaaneja vastaan, mutta he eivät voi laajentaa alueitaan valtaamalla toisille kuuluvia maita", osavaltion maanviljelijöiden liiton sihteeri Dacio Queiroz sanoo.

Intiaanit puolestaan vetoavat vuonna 1988 säädettyyn perustuslakiin, joka lupaa heille oikeuden perinteisiin asuinalueisiinsa.

Alkuperäisasukkaiden mukaan nopea väestönkasvu viime vuosikymmeninä ei ole jättänyt heille muuta vaihtoehtoa kuin maanvaltaukset.

Ei sähköä, vettä tai koulua

Terena-intiaani Zacarias Rodrígues, 50, ryhtyi johtamaan vuonna 2005 maanvaltausta sen jälkeen, kun hänen 12 sisaruksestaan nuorimmalle ei enää riittänyt peltoa viljeltäväksi. Rodríguesilla on itsellään neljä lasta ja kaksi lastenlasta.

Valtaajien pystyttämään leiriin tuli aluksi 120 perhettä, mutta määrä on vähentynyt puoleen sähkön, veden ja koulun puuttumisen vuoksi, Rodrígues sanoo. Alussa tilanomistaja ahdisteli valtaajia öisellä ammuskelulla.

Valtaus laajensi Mirandan kunnassa elävien 6 000 terenan elintilaa yli tuhat hehtaaria. Heimo kuitenkin vaatii itselleen perustuslain nojalla yli 36 000 hehtaarin alaa, joka on antropologien mukaan kuulunut sille.

Guaranien oikeustaistelu jatkuu

Paraguayn rajalla sijaitsevan Antonio Joãon kunnan guaraní-intiaaneilla on vielä kovempia kokemuksia. He ovat vuodesta 1998 järjestäneet neljä maanvaltausta, mutta joutuneet vetäytymään tuomioistuimen määräyksestä.

Maanomistajat ovat sittemmin luovuttaneet intiaaneille reilut sata hehtaaria. Ratkaisut ovat kuitenkin yhä tilapäisiä, alkuperäisasukkaat elävät paljolti valtion ruoka-avun varassa.

Intiaanien virallinen edustuselin Funai teetti joitakin vuosia sitten antropologisen selvityksen, jonka nojalla oikeusministeriö julisti yli 9 000 hehtaarin alueen guaraníen maaksi. Presidentti Luiz Inácio Lula da Silva vahvisti päätöksen 2005.

Oikeustaistelu kuitenkin jatkuu, sillä korkeimman oikeuden silloinen puheenjohtaja Nelson Jobim kumosi presidentin määräyksen tilanomistajien pyynnöstä.

Guaranít ovat valittaneet päätöksestä ja uskovat kantansa menevän läpi.

"On 90-prosenttisen varmaa, että tuomioistuin tunnustaa meidän oikeutemme", uskoo eläkkeellä oleva opettaja Hamilton Lopez, jolla on pitkä kokemus intiaanien maanvaltauksista ja oikeustaistelusta.

Guaraníen alueen "kapteeni" Loretito Vilhalva luottaa myös kamppailun päättyvän tilanomistajien tappioon. Näiltä takavarikoitiin marraskuussa laittomia aseita, joilla oli ammuskeltu kohti intiaanien asumuksia.

Väkivalta uhkaa intiaanien henkeä

Katolisen kirkon tietojen mukaan Brasiliassa surmattiin viime vuonna aiempaa enemmän intiaaneja. Kaikkiaan 81 väkivaltaisesta kuolemasta 53 tapahtui Mato Grosso de Sulin alueella, ja valtaosa uhreista oli guaraneja.

Maanomistajien järjestämien murhien ohella guaraneja tappaa keskinäinen väkivalta, jonka juuret juontuvat köyhyyteen ja pulaan viljelymaasta.

Mato Grosso do Sulissa elää noin 65 000 intiaania, joiden enemmistö kuuluu guaraní-kansaan.