Uutiset

Bolivia lisää kokapensaan viljelyä

Viljelyalan kasvattamisella halutaan vaalia intiaanien perinteitä, mutta vastustajat pelkäävät huumetuotannon kasvua.
”Vapauttakaa kokankasvattajaveljemme”, vaativat naiset Bolivian pääkaupunki La Pazissa. Miehet pidätettiin väkivaltaisiksi yltyneissä mielenosoituksissa. (Kuva: Franz Chávez / IPS)

(IPS) -- Uusi laki mahdollistaa kokapensaan viljelyalan kasvattamisen Boliviassa nykyisestä 12 000 hehtaarista 22 000 hehtaariin. Laajennusta perustellaan kasvin perinteisen käytön turvaamisella, mutta vastustajat pelkäävät huumetuotannon kasvua.

Kokapensaan viljelyala rajattiin Boliviassa 12 000 hehtaariin vuonna 1988, kuten YK:n huumausaineyleissopimus vuodelta 1961 edellytti. Se pyrki vieraannuttamaan Latinalaisen Amerikan intiaanit kokanlehtien pureskelusta, jota espanjalaisvalloittajat olivat kannustaneet, koska se auttoi jaksamaan kovassa työssä kaivoksilla.

Vieraantumisen sijaan kokan perinnekäyttö Boliviassa on pikemminkin lisääntynyt. Kongressin alahuoneen puhemies Gabriela Montaño arvioi, että lehtiä pureskelee 3,3 miljoonaa maan 11 miljoonasta asukkaasta.

Luvuilla perusteltiin kokan viljelyalan laajennuspäätöstä. Parlamentti hyväksyi lain helmikuun lopulla, ja presidentti Evo Morales on luvannut allekirjoittaa sen. Päätöstä edelsivät paikoin väkivaltaisiksi yltyneet mielenosoitukset, joissa subtrooppisen Yungasin alueen kokankasvattajat vaativat lisää peltoalaa.

Pureskeluun riittäisi vähempikin

Politiikan tutkija Julio Aliaga muistuttaa Euroopan unionin selvityksestä, joka ei ollut esillä lakia säädettäessä. Sen mukaan 6 000 hehtaarin tuottamat kokanlehdet riittäisivät Bolivian perinteisiin tarpeisiin.

"Ylijäämä menee huumekauppaan. Kokaiinia viedään Afrikkaan, Eurooppaan ja Venäjälle sekä uudelle suurelle markkina-alueelle Kiinaan", Aliaga sanoo.

Noin 50 Bolivian älymystön edustajaa tuomitsi parlamentin päätöksen ja arvioi, että kokaiinin valmistajat saavat sen seurauksena yli kymmenentuhatta tonnia raaka-ainetta vuodessa. He varoittivat ympäristöhaitoista, poliittisista ongelmista sekä huumeidenkäytön lisääntymisestä Boliviassa.

Valtaosa menee huumetuotantoon

Ennen tuloaan presidentiksi vuonna 2006 aymarakansaan kuuluva Morales johti kokankasvattajien ammattiliittoja Chaparen alueella ja vastusti yrityksiä rajoittaa viljelyä.

YK:n huumausainesopimus edellytti, että kokan perinnekäyttö kielletään vuoteen 1990 mennessä. Bolivia sai kuitenkin vuonna 2013 neuvoteltua itselleen sopimukseen poikkeuksen.

YK:n huume- ja rikosjärjestö UNODC arvioi, että Bolivian kokanviljelyalue kattoi vuonna 2015 reilut 20 000 hehtaaria, vaikka laki salli vain 12 000 hehtaarin viljelykset. UNODC:n mukaan Chaparen alueen kokanlehdistä 94 prosenttia menee huumetuotantoon.

Presidentti Morales kuitenkin puolustaa laillisen viljelyalan laajentamista ja haluaa herättää henkiin vanhat suunnitelmansa kokan teollisesta tuotannosta.

alkuperäiskansat Bolivia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Joukko ihmisiä ylhäältäpäin kuvattuna

Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta

Kuubassa on Latinalaisen Amerikan toiseksi ikääntynein väestö. Maan viranomaiset ovat määränneet 6 000 sosiaalityöntekijää auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.

Tuoreimmat

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat