Ay-liike jää muun aktivismin jalkoihin Brasiliassa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Ay-liike jää muun aktivismin jalkoihin Brasiliassa

Uudet sosiaaliset liikkeet vastasivat Brasilian perinteisistä "Punaisen huhtikuun" mielenosoituksista. Tutkijat näkevät niiden valtaavan yhä enemmän tilaa jäykäksi kriisiytyneeltä ay-liikkeeltä.

Uudet sosiaaliset liikkeet vastasivat Brasilian perinteisistä "Punaisen huhtikuun" mielenosoituksista. Tutkijat näkevät niiden valtaavan yhä enemmän tilaa jäykäksi kriisiytyneeltä ay-liikkeeltä.

Kodittomien työläisten liike (MTST) järjesti näkyvimmät tempaukset Brasilian perinteisen Punaisen huhtikuun aikana. Se kertoo kansalaistoiminnan muuttumisesta ja ammattiyhdistysliikkeen roolin heikkenemisestä.

MTST:n tempaukset keskittyivät suurkaupunkien ympäristöön. Esimerkiksi Sao Paulon liepeillä 500 perheen aloittama maanvaltaus paisui 12 000 hengen teltta- ja hökkelikyläksi.

Kampanjaan liittyi muita asunnottomien järjestöjä, ja se huipentui suuriin mielenosoituskokouksiin hallintorakennusten edustalla.

Myös Brasilian Maattomien maatyöläisten järjestö (MST) oli huhtikuussa liikkeellä punaisine lippuineen, joista kuukausi on saanut nimensä.

Toiminnalla on alkujaan haluttu muistaa huhtikuulle ajoittunutta talonpoikien kapinaa sekä alkuperäiskansojen päivää. ”Brasilian suurin sosiaalinen liike on nyt MST, joka vaatii maauudistuksen vauhdittamista. Se yhdistää aika ajoin voimansa muihin yhteiskunnallisia vääryyksiä vastustaviin liikkeisiin”, aiheeseen perehtynyt Campinas-yliopiston yhteiskuntatutkija Breno Bringel sanoo.

MST:n ja MTST:n ohella aktiivisia ovat Bringelin mukaan esimerkiksi intiaanijärjestöt, jätteidenkierrättäjät ja patohankkeiden uhkaamat ihmiset.

Sosiaalisista ryhmistä tuli Brasiliassa poliittisia toimijoita 1970-luvulla, kun ne nousivat vastustamaan sotilasvaltaa. 1980-luvulla kuvaan tulivat naisten oikeudet, ympäristö sekä seksuaalisten ja etnisten vähemmistöjen asiat, Bringel selittää.

Vapaan markkinatalouden voittokulku 1990-luvulla vei terää sosiaalisilta liikkeiltä, kun järjestelmän arvostelu hiipui. Tilalle tulivat kansalaisjärjestöt.

Bringelin mielestä huhtikuun tapahtumat heijastavat nyt paluuta yhteiskunnallisen muutoksen vaatimuksiin.

”Mielenosoitukset pyrkivät murtamaan valtio-markkinat-palvelusektori -kolmikannan torjuen sosiaaliapuun tai hyväntekeväisyyteen perustuvan politiikan.”

Bringelin mukaan sosiaalisilla liikkeillä on ollut tärkeä osuus vasemmistovoimien vahvistajina Brasilian viime vuosien vaaleissa.

Samaan aikaan ay-liike on ajautunut kriisiin, jota ovat syventäneet työttömyyden kasvu, epävirallisten työmarkkinoiden paisuminen sekä työsuhteiden jouston ja pätkäluonteen vahvistuminen.

Työn ja pääoman perusristiriita on ”ulkoistettu” tehtaista, ”koska työläiset on häädetty perinteisten työsuhteiden ulkopuolelle”, hän pohtii.

”Jos rakenteiltaan jäykät ammattiliitot eivät kykene sopeutumaan muutokseen, niiden kriisi vain syvenee, koska yhteys todellisuuteen katkeaa”, tutkija ennustaa.

Huhtikuun yhteiskunnalliset levottomuudet ovat myös reaktio Brasilian poliittiseen tilanteeseen, jossa tammikuussa toisen kautensa aloittanut presidentti Luiz Inácio Lula da Silva on vasta saanut hallituksensa kokoon”, historioitsija Dulce Pandolfi Ibase-tutkimuslaitoksesta sanoo.

Hän ennustaa sosiaalisten liikkeiden roolin kasvua Brasiliassa ja muualla. Ne pystyvät horisontaalisen rakenteensa vuoksi reagoimaan ajan haasteisiin, kuten epävirallisen talouden epäkohtiin tai slummiasukkaiden oikeudettomaan asemaan.

Kun ay-liike keskittyy neuvottelemaan työsuhteessa olevien palkkauksesta, sosiaalisilla liikkeillä on uusia tapoja verkostoitua joustavasti ja kohdata ”yhteiskuntaluokkien entistä monimutkaisemmiksi käyneet suhteet”.

Pandolfi mainitsee esimerkkinä Rio de Janeirossa syntyneen Oikeus kaupunkiin -liikkeen, joka yhdistää asunnottomia, slummiasukkaita sekä ihmisiä, jotka ovat huolissaan turvallisuudesta tai virkistysalueiden puutteesta.

Maauudistuksen hitaus on yllyttänyt maattomien liikkeen laajentamaan joutomaiden valtauksia jopa armeijan tonteille. MST näyttää menettäneen uskonsa Lulan hallitukseen, jota se ennen piti liittolaisenaan.

MST:n johtoon kuuluva Joao Pedro Stédile sanoo, ettei huhtikuun vilkas liikehdintä johdu ruohonjuuritason toiminnan, vaan aktivistien kärsimättömyyden kasvusta.

MTST on alkanut toimia kaupungeissa samalla kaavalla kuin MST maalla: se valtaa rakennuksia asunnottomien käyttöön, mutta vetäytyy, jos oikeus niin määrää.

Stédilen mielestä toimintatapa opettaa epäpoliittisille kansanjoukoille, että ihmisten elämää voidaan parantaa vain taistelun avulla.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia