Amazonian "ruutitynnyrissä" kipinöi

Brasilia lähetti helmikuun puolivälissä 2 000 sotilasta Amazonian viidakossa sijaitsevaan Parán osavaltioon, jossa oli muutaman päivän sisällä tapettu amerikkalaissyntyinen nunna ja kolme muuta ihmistä.

Sotilaiden tulo ei kuitenkaan riitä ratkaisemaan väkivaltaa lietsovia maanomistuskiistoja, katolisen kirkon maakomission (CPT) puheenjohtaja Tomas Balduino tähdentää.

Sotilaiden tehtäväksi annettiin ylläpitää rauhaa ja estää väkivaltaa Altamiran, Anapún ja Parauapebasin kunnissa.

Brasilian kansalaisuuden ottanut amerikkalaissyntyinen katolinen nunna ja ympäristöaktivisti Dorothy Stang ammuttiin Anapússa 12. helmikuuta. Seuraavina päivinä siellä surmattiin kaksi talonpoikaa, mikä levitti pelkoa myös läheiseen Altamiran kaupunkiin.

Osavaltion eteläosissa sijaitsevassa Parauapebasissa murhattiin 15. helmikuuta maatyöläisten ammattiliiton johtaja Daniel Soares Costa Filho.

CPT:n mukaan Parássa on yli 40 ihmistä saanut tappouhkauksia, joista useimmat liittyvät maakiistoihin.

Jännitys on kasvanut useiden vuosien aikana kahden osavaltiota halkovan valtatien - Transamazonian ja Cuiabá-Santarémin - varsilla, Rosana da Costa Amazonian ympäristötutkimuksen instituutista (Ipam) kertoo.

Hänen mukaansa lähitulevaisuuteen kaavailtu teiden päällystäminen houkuttelee alueelle lisää keinottelijoita ja uudisasukkaita, mikä tietää lisää yhteenottoja.

Pitkää Transamazonian valtatietä alettiin rakentaa 1970-luvulla yhdistämään maan köyhiä ja runsasväkisiä koillisosia viidakon sydänmaihin. Tarkoitus oli asuttaa Amazonian viidakkoa, jota Brasiliassa pitkään eläneen epäilyn mukaan himoitsivat muutkin valtiot.

Yhä keskentekoinen ja paljolti päällystämätön valtatie on sittemmin tuomittu epäonnistuneeksi hankkeeksi, ja se on monin paikoin kulkukelvoton. Suunnitelmat valtatien päällystämisestä sekä suuren vesivoimalan rakentamisesta ovat kuitenkin vetäneet tuhansittain ihmisiä Anapúun.

Lisähoukuttimena on toiminut uudenaikainen kestävän kehityksen hanke, joka yhdistää metsän tuotteiden hyödyntämistä kestävään maatalouteen.

Maaseutukunnan asukasluku oli vielä vuonna 2000 reilut 9 400, mutta nyt väkeä on arviolta 20 000 - 40 000 henkeä.

Alueesta on da Costan mukaan kehittynyt ruutitynnyri, jota leimaavat kaoottiset maanomistusolot, orjatyövoiman käyttö ja väkivalta. Maatyöläisiä ja aktivisteja uhkaillaan, pahoinpidellään ja murhataan samalla, kun julkisen vallan läsnäolo on minimaalista.

Yhteenottojen osapuolina ovat köyhät viljelijät, joista monet ovat valtion maauudistuksen tuomia uudisasukkaita, ja "grileirot". Nämä ovat ottaneet julkista tai yksityistä omaisuutta haltuunsa väärennettyjen asiakirjojen tai silkan väkivallan avulla.

Amazonian viidakon osavaltioissa valtaosa maasta kuuluu Brasilian valtiolle. Se on kuitenkin tulkittu ei-kenekään-maaksi, jota suurmaanomistajat ja metsäyhtiöt hyödyntävät sumeilematta.

Metsien hakkuita ja viidakon polttamista viljelmien tieltä on käytetty myös maan haltuunoton keinoina.

Anapússa osa maista jaettiin tilallisille 1970-luvulla sillä ehdolla, että he alkavat viljellä sitä viiden vuoden kuluessa. Muussa tapauksessa omistus palautuisi valtiolle.

Viime aikojen väkivaltaisuudet puhkesivat juuri valtion yrityksistä ottaa maat takaisin, laatia alueelle kattava maarekisteri ja turvata maattomille maatyöläisille omat viljelytilkut, da Costa kertoo.

Valtion alueelle asuttamat ihmiset kertovat, että tilalliset eivät aio luopua ominaan pitämistään maista, vaan koettavat häätää tulokkaita polttamalla näiden taloja, tuhoamalla viljelyksiä, uhkailemalla ja pestaamalla palkkamurhaajia.

Viidakkoon lähetyt sotilaat eivät da Costan mielestä riitä takaamaan uudisasukkaiden turvallisuutta, koska alue on valtava ja selkkaukset lukemattomia.

Hänen mukaansa tarvittaisiin useiden valtion laitosten yhteistyötä ja pitkäaikaista asiaan puuttumista, jotta turvallisuus-, maanomistus- ja ympäristöongelmat voitaisiin selvittää.

Sisar Stangin kuoleman saama laaja huomio merkitsee valonpilkahdusta aktivistien kannalta. He toivovat nyt, ettei presidentti Luiz Inácio Lula da Silvan johtama Brasilian vasemmistohallitus tyytyisi näennäistoimiin.

Viikko Stangin murhan jälkeen Lula allekirjoitti lain, jolla Parán alueelle perustetaan 3,3 miljoonan hehtaarin luonnonsuojelualue.

(Inter Press Service)