Alkuperäisväestön elämäntapa uhattuna Intiassa
Adivasit joutuvat luopumaan elinalueistaan metsä- ja kaivosteollisuuden hyväksi.
Intian alkuperäisväestö, adivasit, ovat jäämässä kaupallisen talouden jalkoihin, kun energia- ja kaivosyhtiöt sekä metsäteollisuus tuhoavat heidän elinalueitaan, Maaret Väkinen kirjoittaa Fifi-verkkolehdessä.
Villeissä metsissä esi-isiensä perinteiden mukaisesti eläviä adivaseja pakkosiirretään sähkö- ja kastelujärjestelmiä varten rakennettavien patojen ja metsäteollisuuden tieltä suurkaupunkien slummialueille. Koska alkuperäisväestöllä ei ole virallisia maanomistustodistuksia, jäävät he usein vaille kunnollista korvausta.
Muodollisesti pakkosiirrot toteutetaan metsähallinnon päätöksen nojalla, mutta käytännössä siirrot tehdään usein laittomasti ilman hallituksen lupaa. Vaikka pakkosiirtoa ei varsinaisesti tehtäisikään, on alkuperäisyhteisöjen usein pakko muuttaa pois elinkelvottomaksi muuttuneelta alueelta. Näin on käynyt esimerkiksi Narmada-joen valtavan patohankkeen seurauksena.
Toisen maailmansodan jälkeen 30 miljoonaa adivasia on häädetty kotiseuduiltaan.
”Metsästä on tullut yritysten taloudellinen hyödyke. Adivasit ovat eläneet metsästä vuosituhansia sitä riistämättä ja tuhoamatta. Nyt meistä on tehty tunkeilijoita omalla maallamme”, adivasi ja Samta Manch -naisjärjestön puheenjohtaja Indu Netam sanoo.
Intian hallituksen toimet adivasien ja Intian köyhimpien kansalaisten auttamiseksi ovat vähäisiä. Netamin johtama naisjärjestö pyrkii säilyttämään ja elvyttämään adivasien perinteitä ja kulttuuria sekä toimimaan aktiivisesti alkuperäiskansojen asuttamien metsien suojelemiseksi.
Netam toteaakin, että adivasien kulttuuri ja elämäntapa voi säilyä vain, mikäli metsä ja adivasien oikeus elää metsässä turvataan.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia