Uutiset Terveys

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa
Sairaanhoitaja Meretha Pierson työskentelee lepraklinikalla Marshallinsaarten pääkaupungissa Majurossa. (Kuva: Stella Paul)

(IPS) -- Meretha Pierson työskentelee sairaanhoitajana Marshallinsaarten pääkaupungin Majuron lepraklinikalla. Hänen potilaitaan yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.

Tyynellä valtamerellä sijaitseva Marshallinsaarten tasavalta itsenäistyi Yhdysvaltain alaisuudesta 1979 mutta solmi vuonna 1986 liitännäisvaltiosopimuksen entisen emämaansa kanssa. Lukuisista saarista ja atolleista koostuvassa valtiossa on 53 000 asukasta. Tärkeimmät tulonlähteet ovat kalastusoikeuksien myynti ulkomaisille yrityksille ja Yhdysvaltain ydinkokeista maksamat korvaukset.

Yhdysvallat teki Marshallinsaarilla kymmeniä ydinkokeita 1946–1962, minkä seurauksena syöpä on alueella tavallista yleisempää. Muita vitsauksia ovat tuberkuloosi, diabetes ja lepra, johon sairastuu 50–80 henkeä vuosittain.

Lepra on bakteerin aiheuttama hitaasti etenevä sairaus, joka voi synnyttää epämuodostumia iholle ja kehoon. Tauti ei tartu helposti, vaikka sen uskotaan leviävän pisaratartuntana. Aiemmin leprasairaat pyrittiin eristämään muista, mutta nykyisin tautiin on tepsivä lääke, jota Maailman terveysjärjestö WHO saa ilmaiseksi Novartis-yhtiöltä.

WHO tilastoi 211 009 uutta lepratapausta koko maailmassa vuonna 2017. Eniten tartuntoja on viime vuosina todettu Intiassa, Brasiliassa ja Indonesiassa. Yhdysvalloissa havaitaan 150–250 tapausta vuodessa.

Potilaita jäljitetään

Marshallinsaarilla Piersonin potilaat pyytävät, ettei heidän leprastaan kerrottaisi naapureille. ”Nuoret naiset kieltävät kertomasta miehelleenkään, mutta se ei ole aina mahdollista”, hän sanoo.

Vuotuisten tartuntojen määrä kielii siitä, ettei Marshallinsaaret ole lähelläkään sairauden nujertamista. Ponnistuksia on kuitenkin lisätty ja viime vuoden seulonnassa testattiin 27 000 henkeä lepran ja tuberkuloosin varalta. Tavoitteena on saada kaikki taudinkantajat hoidon piiriin.

Seulonnan tuloksia ei ole vielä julkaistu. Hoitohenkilökuntaa on kuitenkin kehotettu etsimään potilaat, jotka eivät tule säännöllisesti tarkastuksiin tai lopettavat lääkekuurin kesken. Siksi omaisille kertomista on joskus vaikea välttää, Pierson sanoo.

”Moni potilas ei halua kotikäyntejä, joten otamme yhteyttä puhelimitse ja sovimme tapaamisen vaikka ulos neuvoaksemme häntä palaamaan hoidon piiriin. Se ei ole helppoa”, hän selittää.

Hoitajatkin leimataan

Lepran häpeäleima ei tartu ainoastaan potilaisiin, vaan myös heidän hoitajiinsa. Mormonikirkkoon kuuluva Pierson sanoo naapureiden ja sukulaisten välttelevän häntä tartunnan pelossa. ”Saan ikäviä katseita jopa kirkossa.”

Seulonnoista ja hoidoista huolimatta varsinkin naisten on vaikea päästä eroon lepran aiheuttamasta häpeäleimasta. Piersonin mukaan saarilla moni ei vieläkään tiedä, että sairaus on parannettavissa.

”Meidän on oltava kärsivällisiä ja suhtauduttava ymmärtävästi niihin, jotka salaavat sairautensa. He ovat haavoittuvia ja pelkäävät menettävänsä arvokkuutensa”, hän painottaa.

”Lepra on tavallaan hyvien hoitotulostensa uhri”, filippiiniläinen asiantuntija Arturo Cunanan pohtii. Kun tartunnat ovat vähentyneet, lepra on pudonnut kärkihankkeiden joukosta sielläkin, missä tautia yhä esiintyy.

Se tarkoittaa heikkoja resursseja, tehottomia ohjelmia sekä pulaa välineistä ja ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Cunananin mielestä paras ratkaisu olisi lepran nivominen osaksi yleistä terveydenhoitoa, jotta potilaiden ei tarvitse etsiä erikoisosaajia pitkien matkojen päästä.

Terveys terveyssairaus/lääkintä Marshallinsaaret Suomen IPS

Lue myös

Lasten sormeen merkitään tussilla rokote

Afrikka julistettaneen ensi vuonna poliovapaaksi – Nigeria on saanut taudin viimein kuriin

Poliotapausten määrä on maailmalla pudonnut 30 vuodessa 99 prosenttia. Niin kauan kuin tautia esiintyy, kaikki lapset ovat kuitenkin vaarassa, varoittaa Maailman terveysjärjestö.
Rakennuksia pakolaisleirillä

Uusi arvio: Noin viidesosa konfliktialueilla elävistä kärsii mielenterveysongelmista

Maailman terveysjärjestön mukaan konfliktialueilla on psyykkisiä ongelmia enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Hyvä uutinen on, että kriisi voi olla mahdollisuus parantaa mielenterveyspalveluita.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.
Nepalin pääkaupungin Kathmandun rakennuksia

Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun

Moni korkeasti koulutettu nepalilainen lähtee töihin Etelä-Koreaan. Tutkimuksen mukaan muun muassa kovat paineet ja ulospääsymahdollisuuksien puuttuminen johtavat jopa itsemurhiin. Nepalin valtiolla taas ei ole juuri halua puuttua asiaan.
Punapaitainen nainen

Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä

Tällä viikolla järjestettävällä Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaalilla nähdään muun muassa alkuperäiskansojen ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia käsitteleviä elokuvia. Festivaaleilla vierailee brasilialaisohjaaja Tai Linhares.

Tuoreimmat

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla
Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun
Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä
Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita
Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi
Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla
Afrikan sarvessa on satanut vähiten lähes 40 vuoteen – 13 miljoonan ihmisen ruuansaanti uhattuna
Ilmastonmuutos on Afrikan kaivosteollisuudelle mahdollisuus ja uhka – Osa mineraaleista jätettävä louhimatta
Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"
Tutkimus: Afrikan maiden homofobinen lainsäädäntö vaikeuttaa hivin hoitoa – Jopa kolme neljästä homomiehestä ei saa lääkitystä