Uutiset Terveys

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa
Sairaanhoitaja Meretha Pierson työskentelee lepraklinikalla Marshallinsaarten pääkaupungissa Majurossa. (Kuva: Stella Paul)

(IPS) -- Meretha Pierson työskentelee sairaanhoitajana Marshallinsaarten pääkaupungin Majuron lepraklinikalla. Hänen potilaitaan yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.

Tyynellä valtamerellä sijaitseva Marshallinsaarten tasavalta itsenäistyi Yhdysvaltain alaisuudesta 1979 mutta solmi vuonna 1986 liitännäisvaltiosopimuksen entisen emämaansa kanssa. Lukuisista saarista ja atolleista koostuvassa valtiossa on 53 000 asukasta. Tärkeimmät tulonlähteet ovat kalastusoikeuksien myynti ulkomaisille yrityksille ja Yhdysvaltain ydinkokeista maksamat korvaukset.

Yhdysvallat teki Marshallinsaarilla kymmeniä ydinkokeita 1946–1962, minkä seurauksena syöpä on alueella tavallista yleisempää. Muita vitsauksia ovat tuberkuloosi, diabetes ja lepra, johon sairastuu 50–80 henkeä vuosittain.

Lepra on bakteerin aiheuttama hitaasti etenevä sairaus, joka voi synnyttää epämuodostumia iholle ja kehoon. Tauti ei tartu helposti, vaikka sen uskotaan leviävän pisaratartuntana. Aiemmin leprasairaat pyrittiin eristämään muista, mutta nykyisin tautiin on tepsivä lääke, jota Maailman terveysjärjestö WHO saa ilmaiseksi Novartis-yhtiöltä.

WHO tilastoi 211 009 uutta lepratapausta koko maailmassa vuonna 2017. Eniten tartuntoja on viime vuosina todettu Intiassa, Brasiliassa ja Indonesiassa. Yhdysvalloissa havaitaan 150–250 tapausta vuodessa.

Potilaita jäljitetään

Marshallinsaarilla Piersonin potilaat pyytävät, ettei heidän leprastaan kerrottaisi naapureille. ”Nuoret naiset kieltävät kertomasta miehelleenkään, mutta se ei ole aina mahdollista”, hän sanoo.

Vuotuisten tartuntojen määrä kielii siitä, ettei Marshallinsaaret ole lähelläkään sairauden nujertamista. Ponnistuksia on kuitenkin lisätty ja viime vuoden seulonnassa testattiin 27 000 henkeä lepran ja tuberkuloosin varalta. Tavoitteena on saada kaikki taudinkantajat hoidon piiriin.

Seulonnan tuloksia ei ole vielä julkaistu. Hoitohenkilökuntaa on kuitenkin kehotettu etsimään potilaat, jotka eivät tule säännöllisesti tarkastuksiin tai lopettavat lääkekuurin kesken. Siksi omaisille kertomista on joskus vaikea välttää, Pierson sanoo.

”Moni potilas ei halua kotikäyntejä, joten otamme yhteyttä puhelimitse ja sovimme tapaamisen vaikka ulos neuvoaksemme häntä palaamaan hoidon piiriin. Se ei ole helppoa”, hän selittää.

Hoitajatkin leimataan

Lepran häpeäleima ei tartu ainoastaan potilaisiin, vaan myös heidän hoitajiinsa. Mormonikirkkoon kuuluva Pierson sanoo naapureiden ja sukulaisten välttelevän häntä tartunnan pelossa. ”Saan ikäviä katseita jopa kirkossa.”

Seulonnoista ja hoidoista huolimatta varsinkin naisten on vaikea päästä eroon lepran aiheuttamasta häpeäleimasta. Piersonin mukaan saarilla moni ei vieläkään tiedä, että sairaus on parannettavissa.

”Meidän on oltava kärsivällisiä ja suhtauduttava ymmärtävästi niihin, jotka salaavat sairautensa. He ovat haavoittuvia ja pelkäävät menettävänsä arvokkuutensa”, hän painottaa.

”Lepra on tavallaan hyvien hoitotulostensa uhri”, filippiiniläinen asiantuntija Arturo Cunanan pohtii. Kun tartunnat ovat vähentyneet, lepra on pudonnut kärkihankkeiden joukosta sielläkin, missä tautia yhä esiintyy.

Se tarkoittaa heikkoja resursseja, tehottomia ohjelmia sekä pulaa välineistä ja ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Cunananin mielestä paras ratkaisu olisi lepran nivominen osaksi yleistä terveydenhoitoa, jotta potilaiden ei tarvitse etsiä erikoisosaajia pitkien matkojen päästä.

Terveys terveyssairaus/lääkintä Marshallinsaaret Suomen IPS

Lue myös

Nainen antaa rokotetta toisen naisen sylissä olevalle vauvalle.

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa

Suomi tukee ensimmäistä kertaa kansainvälistä rokoteallianssia Gavia, jonka tarkoituksena on lisätä rokottamista tavallisia tartuntatauteja vastaan sekä parantaa koronavirusrokotteen saatavuutta köyhimmissä maissa.
Nainen nukkuu malariaverkon alla.

Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Koronavirus yhdistettynä huonoon terveydenhuoltoon voi johtaa siihen, että esimerkiksi malariatapaukset lisääntyvät. Hinnan maksavat kaikki. ”Nyt, kun rajat ovat kiinni, meistä kaikista huolehtii rakentamamme surkea terveydenhoitojärjestelmä”, sanoo mikrobiologian professori Yap Boum.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”