Uutiset Tasa-arvo

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa
Argentiinalainen Susana Gómez menetti näkönsä miehensä toistuvien pahoinpitelyjen tuloksena. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustava järjestö auttoi häntä viemään asian oikeuteen. (Kuva: Fabiana Frayssinet / IPS)

(IPS) -- Argentiinalainen Susana Gómez sokeutui aviomiehensä pahoinpitelyn seurauksena mutta säilytti täpärästi henkensä. Liki 2 800 muuta naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa.

Viranomaiset eivät reagoineet Gómezin valituksiin vuonna 2011. Pelastukseksi koitui kansalaisjärjestön turvakoti, La Casa María Pueblo, jonne hän pakeni miehensä hyökkäyksiä. Mukana seurasivat Gómezin neljä lasta ja äiti.

”Ilman tällaisia järjestöjä en olisi kertomassa tarinaani, enkä olisi saanut juttua oikeuteen”, nyt 34-vuotias Gómez vakuuttaa.

Hänen entinen miehensä Carlos Goncharuk tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankilaan, ja oikeustaistelu korvauksista jatkuu.

”Näköäni en saa ikinä takaisin mutta haluan, että valtio ja oikeuslaitos tulevat aiempaa tietoisemmiksi näistä tapauksista ja niiden seurauksista”, sanoo Gómez, jota miehen vapautuminen ensi vuonna pelottaa.

Lakien toteutus ontuu

YK:n alainen Latinalaisen Amerikan talouskomissio tilastoi vuonna 2017 alueen 23 maassa 2 795 tapausta, jossa nainen on surmattu sukupuolensa vuoksi. Kärjessä on Brasilia 1 133 uhrilla, mutta väkilukuun suhteutettuna pahin tilanne on El Salvadorissa, jossa tapahtui 10,2 murhaa 100 000 naista kohti. Argentiinassa naismurhia kirjattiin kaikkiaan 251.

Useimmiten murhaaja on naisen nykyinen tai entinen elämänkumppani, paitsi El Salvadorissa ja Hondurasissa, joissa jengiväkivalta rehottaa.

Jo 18 alueen valtiota on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan, mutta lakien toimeenpanoon ja rikosten ehkäisyyn ei ole ohjattu riittävästi voimavaroja, guatemalalainen sosiologi Ana Silvia Monzón sanoo.

”Ennakkoluulot ja sukupuolia eriarvoistavat käytännöt ovat lujassa järjestysvallan piirissä. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään monin paikoin yhä normaalina”, hän jatkaa.

#HearMeToo

Naisten oikeuksissa ja turvallisuudessa tapahtuneet parannukset ovat Gómezin mukaan aktiivisen naisliikkeen ansiota. ”Se on onnistunut nostamaan sukupuolittuneen väkivallan esiin yhteiskunnallisena ongelmana, mutta vielä on paljon tehtävää.”

25. marraskuuta vietetty kansanvälinen teemapäivä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan käynnisti 16 päivän kampanjan tunnuksella #HearMeToo. Se kehottaa kuuntelemaan ”hiljaiseksi kansanmurhaksi” kutsutun väkivallan uhreja.

”Moni nainen häpeää yhä lähisuhdeväkivallasta puhumista ja kokee syyllisyyttä. Ongelman tekeminen näkyväksi on osa sen pohtimista, mitä työkaluja yhteiskunta voi tarjota”, sanoo María Eugenia Cruz, joka järjestää toimintaa La Platassa.

”Nuoret naiset ovat alkaneet kiinnittää huomiota väkivallan oireisiin jo seurusteluvaiheessa”, iloitsee Gómez, joka tekee vapaaehtoistyötä naisia auttavassa puhelinpalvelussa.

Tasa-arvo gendersukupuolten tasa-arvolakioikeus ja rikos Latinalainen Amerikka ja Karibia Suomen IPS

Lue myös

Mielenosoittajia värikkäiden kylttien kera

Tutkimus: Lapsiäitiys yhä kasvussa Latinalaisessa Amerikassa

66,5 tyttöä tuhannesta saa lapsen alaikäisenä Latinalaisessa Amerikassa. Cladem-järjestön koordinaattori Julia Escalante vaatii parempia tilastoja ja seksuaalikasvatusta. Myös tiedotusvälineiden pitäisi kantaa vastuunsa ja poistaa tyttöihin seksistisesti suhtautuvat sisällöt.
Etiopian presidentti Sahle-Work Zewde

Afrikan politiikka naisistuu

Afrikan maiden hallituksiin on viime aikoina päässyt yhä enemmän naisjohtajia, mikä on avainasia mantereen tulevaisuuden kannalta. ”Sukupuolellisesti edustavien hallitusten luominen vahvistaa viestiä, että edistyksessä on kyse muustakin kuin yksilön kapasiteetin rakentamisesta”, kirjoittavat Fatima Al Ansar ja Shona Bezanson.
Joulukynttilöitä ja -koristeita

Moni kenialaistyttö silvotaan joululomalla – Suomalaisjärjestö kerää varoja turvaleireihin

Kenian kristityssä kisii-yhteisössä silpominen tehdään avioliittokelpoisuuden takaamiseksi. Joulu on otollista aikaa, sillä loma-aikana jää aikaa toipua operaatiosta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.