Uutiset Tasa-arvo

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa
Argentiinalainen Susana Gómez menetti näkönsä miehensä toistuvien pahoinpitelyjen tuloksena. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustava järjestö auttoi häntä viemään asian oikeuteen. (Kuva: Fabiana Frayssinet / IPS)

(IPS) -- Argentiinalainen Susana Gómez sokeutui aviomiehensä pahoinpitelyn seurauksena mutta säilytti täpärästi henkensä. Liki 2 800 muuta naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa.

Viranomaiset eivät reagoineet Gómezin valituksiin vuonna 2011. Pelastukseksi koitui kansalaisjärjestön turvakoti, La Casa María Pueblo, jonne hän pakeni miehensä hyökkäyksiä. Mukana seurasivat Gómezin neljä lasta ja äiti.

”Ilman tällaisia järjestöjä en olisi kertomassa tarinaani, enkä olisi saanut juttua oikeuteen”, nyt 34-vuotias Gómez vakuuttaa.

Hänen entinen miehensä Carlos Goncharuk tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankilaan, ja oikeustaistelu korvauksista jatkuu.

”Näköäni en saa ikinä takaisin mutta haluan, että valtio ja oikeuslaitos tulevat aiempaa tietoisemmiksi näistä tapauksista ja niiden seurauksista”, sanoo Gómez, jota miehen vapautuminen ensi vuonna pelottaa.

Lakien toteutus ontuu

YK:n alainen Latinalaisen Amerikan talouskomissio tilastoi vuonna 2017 alueen 23 maassa 2 795 tapausta, jossa nainen on surmattu sukupuolensa vuoksi. Kärjessä on Brasilia 1 133 uhrilla, mutta väkilukuun suhteutettuna pahin tilanne on El Salvadorissa, jossa tapahtui 10,2 murhaa 100 000 naista kohti. Argentiinassa naismurhia kirjattiin kaikkiaan 251.

Useimmiten murhaaja on naisen nykyinen tai entinen elämänkumppani, paitsi El Salvadorissa ja Hondurasissa, joissa jengiväkivalta rehottaa.

Jo 18 alueen valtiota on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan, mutta lakien toimeenpanoon ja rikosten ehkäisyyn ei ole ohjattu riittävästi voimavaroja, guatemalalainen sosiologi Ana Silvia Monzón sanoo.

”Ennakkoluulot ja sukupuolia eriarvoistavat käytännöt ovat lujassa järjestysvallan piirissä. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään monin paikoin yhä normaalina”, hän jatkaa.

#HearMeToo

Naisten oikeuksissa ja turvallisuudessa tapahtuneet parannukset ovat Gómezin mukaan aktiivisen naisliikkeen ansiota. ”Se on onnistunut nostamaan sukupuolittuneen väkivallan esiin yhteiskunnallisena ongelmana, mutta vielä on paljon tehtävää.”

25. marraskuuta vietetty kansanvälinen teemapäivä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan käynnisti 16 päivän kampanjan tunnuksella #HearMeToo. Se kehottaa kuuntelemaan ”hiljaiseksi kansanmurhaksi” kutsutun väkivallan uhreja.

”Moni nainen häpeää yhä lähisuhdeväkivallasta puhumista ja kokee syyllisyyttä. Ongelman tekeminen näkyväksi on osa sen pohtimista, mitä työkaluja yhteiskunta voi tarjota”, sanoo María Eugenia Cruz, joka järjestää toimintaa La Platassa.

”Nuoret naiset ovat alkaneet kiinnittää huomiota väkivallan oireisiin jo seurusteluvaiheessa”, iloitsee Gómez, joka tekee vapaaehtoistyötä naisia auttavassa puhelinpalvelussa.

Tasa-arvo gendersukupuolten tasa-arvolakioikeus ja rikos Latinalainen Amerikka ja Karibia Suomen IPS

Lue myös

Bangladeshin pääministeri Sheikh Hasina

Selvitys: Joka viides ministeri on nainen – Naisille uskotaan yhä useammin myös perinteisesti miehille kuuluneita salkkuja

Maailmassa on vain yhdeksän maata, joissa ministereistä puolet tai enemmän on naisia. Tuoreen selvityksen mukaan suunta on kuitenkin parempaan päin, sillä naisministerien osuus on kasvanut.
Rikottu lasi

Kysely: Kolmannes suomalaismiehistä uskoo, että väkivalta voi joskus olla naisen oma syy

Solidaarisuus-järjestön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista pitää tärkeänä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä sekä Suomessa että maailmalla. Järjestö on kuitenkin huolissaan muun muassa nuorten sekä miesten asenteista.
Don't blame the victims -teksti kirjoitettuna liidulla katuun

Amnesty: Raiskauksen uhrit eivät saa aina oikeutta Suomessa

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty vaatii, että raiskaus aletaan määritellä suostumuksen puutteen kautta. Järjestön selvityksen mukaan Suomen lainsäädäntö ja lainkäyttö eivät täytä kansainvälisen oikeuden velvoitteita.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.