Afrikan yhdysvallat syntyy vuonna 2015?

Keskustelu koko mantereen laajuisesta liittovaltiosta on kiihtynyt Afrikan unionin (AU) Ghanassa pidettävän huippukokouksen alla.

Heti juhannuksen jälkeen Accrassa alkava AU:n kokous ruotii muun muassa suunnitelmaa, jonka mukaan koko Afrikalla olisi yhteinen hallitus vuoteen 2015 mennessä. AU:hun kuulu 53 Afrikan valtiota.

Unelma "Afrikan yhdysvalloista" oli siivittämässä jo AU:ta edeltäneen Afrikan yhtenäisyysjärjestön perustamista vuonna 1963. Integraation kannattajat uskovat edelleen, että se auttaa Afrikan ulos kurjuudesta ja lisää maanosan painoarvoa maailmassa.

"Enää ei väitellä siitä, onko integraatio hyvä vai paha, vaan siitä, miten pitkälle siinä on mentävä ja kuinka nopeasti", YK:n vuosituhatkampanjan afrikkalainen apulaisjohtaja Tajudeen Abdul-Raheem sanoo.

Hän osallistui AU:n tulevaisuutta käsitelleeseen kokoukseen Kenian pääkaupungissa Nairobissa kesäkuussa. Mukana oli valtioiden, kansalaisjärjestöjen, yritysten ja median edustajia.

Abdul-Raheemin mukaan kiista Afrikan yhdentymisen tarpeellisuudesta ratkesi, koska sen puolesta puhuvat monet seikat: Afrikan maiden voimattomuus ja syrjäytyminen maailmankaupasta sekä niiden häpeällinen asema inhimillisen kehityksen hännänhuippuina.

Keskitetty afrikkalainen hallinto loisi samalla laajat sisämarkkinat, hän muistuttaa.

"Esimerkiksi Kenia voisi etsiä tuotteilleen markkinoita koko Afrikasta. Se toisi työpaikkoja ja johtaisi köyhyyden vähenemiseen", Abdul-Raheem visioi.

Hänen johtamansa YK:n vuosituhatkampanja tähtää muun muassa köyhyyden puolittamiseen maailmassa vuoteen 2015 mennessä.

AU:n viime vuonna teettämä selvitys listasi jo käytännön askelia tiellä kohti maanosan yhtenäistä hallintoa, jonka on määrä toteutua 2015.

Ensivaiheessa päätetään AU:n hallituksen toimialueista ja rahoituksesta. Tietoa uudesta päätöksentekoelimestä jaetaan sekä kansallisessa että maanosan mitassa.

Toisessa vaiheessa luonnostellaan Afrikan yhdysvaltojen perustuslaki ja perustetaan Afrikan keskuspankki.

Kolmanneksi hyväksytään perustuslaki sekä pidetään kansalliset, alueelliset ja maanosan kattavat vaalit.

Jäsenmaiden ulkoministereistä muodostuva AU:n toimeenpaneva neuvosto käsitteli selvitystä marraskuussa Etiopiassa pidetyssä kokouksessaan. Jotkut jäsenmaat esittivät epäilyksiä vuoteen 2015 asetetusta aikarajasta ja menettelytavoista.

Eräät tarkkailijat katsovat, että ennen AU:n hallituksen perustamista tulee vahvistaa nykyisiä mantereen kattavia elimiä, kuten yleisafrikkalaista parlamenttia, joka aloitti toimintansa 2004.

Nairobin yliopiston valtio-opin professoria Peter Wanyandea ajatus mantereen hallituksesta arveluttaa. Hänen mielestään idea on liian kunnianhimoinen ja riistäisi valtioilta itsemääräämisoikeuden.

Toiset lisäävät epäilysten listalle myös afrikkalaisten valtioiden keskinäisen luottamuspulan ja voimakkaat taloudelliset kehityserot. Niiden pelätään vievän pohjaa yhteisen hallituksen toimivuudelta.

Huolta herättää myös kansalaisyhteiskunnan sivuuttaminen AU:n hallinnon kehittämisestä, vaikka vuonna 2005 Nigeriassa pidetyssä kokouksessa päätettiin, että kyse on "Afrikan kansojen, eikä pelkästään valtioiden ja hallitusten unionista".

Nairobin kokoukseen päästettiin kuitenkin myös kansalaisyhteiskunnan edustajat keskustelemaan Afrikan integraatiosta, ja samoin aiotaan tehdä Accrassa.

Yli viikon kestävä AU:n Accran kokous huipentuu valtionpäämiesten ja pääministerien tapaamiseen, jonka on määrä päättyä 3. heinäkuuta.