Maailman vaarallisimmilla konfliktialueilla elävien lasten määrä suurimmillaan yli vuosikymmeneen | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Maailman vaarallisimmilla konfliktialueilla elävien lasten määrä suurimmillaan yli vuosikymmeneen

Maailman kaikista lapsista joka kuudes elää konfliktin keskellä. Näistä lapsista lähes 200 miljoonaa elää alueella, jossa on käynnissä korkean intensiteetin konflikti.

Värvääminen aseelliseen ryhmittymään tai asevoimaan uhkaa yhä useampaa. Monet konfliktialueet kärsivät väkivallan lisäksi ilmastonmuutoksesta sekä nälkäkriisistä, todetaan Pelastakaa Lasten uudessa raportissa.

Pelastakaa Lasten kuudennessa konfliktien vaikutusta lapsiin tarkastelevassa raportissa todetaan, että tappavimpien konfliktien keskellä elävien lasten määrä 13 maassa vuonna 2020 oli noin 193 miljoonaa. Luku kasvoi edellisvuodesta lähes 20 prosenttia, ja on ollut korkeampi vain vuonna 2008.Tämä osoittaa, että koronapandemia sekä YK:n kehotus maailmanlaajuiseen tulitaukoon eivät ole riittäneet lopettamaan näitä sotia ja konflikteja.

Jyrkkä kasvu konfliktien keskellä elävien lukumäärässä johtuu osittain väkivallan eskaloitumisesta Mosambikissa sekä konflikteista Afganistanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Nigeriassa ja Jemenissä. Nämä ovat maita, jotka myös kärsivät ilmastonmuutoksen kielteisistä seurauksista sekä hyvin heikosta ruokaturvasta.

Pelastakaa Lasten raportti "Stop the War on Children: A Crisis of Recruitment", paljastaa myös, että 337 miljoonaa lasta asuu lähellä aseellisia ryhmittymiä tai asevoimia, jotka värväävät tai käyttävät lapsia. Värvätyksi joutumisen uhan alla elävien määrä on kolminkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä (99 miljoonaa vuonna 1990). Niiden maiden määrä, joissa lapsia värvätään – ja joissa elää yli puolet maailman lapsista (lähes 1,3 miljardia) – nousi 39:ään, mikä on korkein luku 30 vuoteen.

Uuden analyysin mukaan Afganistanissa*, Syyriassa, Jemenissä, Filippiineillä ja Irakissa on suurin prosenttiosuus lapsia, jotka asuvat lähellä aseellista ryhmittymää tai asevoimaa, joka on värvännyt lapsia. Näissä maissa lapset ovat kaikista suurimmassa riskissä joutua värvätyksi.

Köyhyys ja koulunkäynnin keskeytyminen ovat tekijöitä, jotka erityisesti altistavat lapset värväämiselle aseellisiin ryhmiin ja asevoimiin. Näiden tekijöiden suhteen tilanne on maailmanlaajuisesti heikentynyt koronapandemian seurauksena. Useat lapset ovat ajautuneet aseellisiin ryhmittymiin tai asevoimiin myös hakiessaan yhteenkuuluvuudentunnetta sekä turvaa tai suojaa kostolta ja hyväksikäytöltä.

– Olimme joella uimassa, kun meidät vietiin väkipakolla metsään. Meitä kidutettiin ja lyötiin. He opettivat meitä tappamaan ja kidnappaamaan ihmisiä. Kärsimme niin paljon, sanoo 17-vuotias Jean**.

Aseelliseen ryhmittymään Kongon demokraattisessa tasavallassa pakotettu Jean onnistui jättämään ryhmän Pelastakaa Lasten kumppanijärjestön KUA:n avulla.

– Kun palasin kotiin, ihmiset pelkäsivät minua. – – Haluaisin takaisin kouluun ja olla terveenä.

YK:n raportoimista värväystapauksista vuonna 2020 vain 15 prosenttia koski tyttöjä.  Kuitenkin tytöt joutuvat usein toimimaan vakoojina tai itsemurhapommittajina sekä asettamaan miinoja ja kotitekoisia räjähteitä, sillä tytöt eivät todennäköisemmin kiinnitä itseensä huomiota. Tytöt ovat yleisesti erityisen alttiita laajalle hyväksikäytölle sukupuolensa, haavoittuvuutensa sekä heikon asemansa vuoksi.

Aseellisten ryhmittymien ja asevoimien hyväksikäyttämät lapset ovat suuressa vaarassa loukkaantua, vammautua, kärsiä kroonisesta, henkisestä tai fyysisestä sairaudesta, traumaperäisestä stressihäiriöstä sekä seksuaalisesta väkivallasta. Menehtymisen riski on myös merkittävä.

Yhä useammat lapset kärsivät konflikteista

Joka kuudes lapsi maailmassa, eli yli 450 miljoonaa elää konfliktialueella. Määrä on kasvanut viisi prosenttia vuodesta 2019 ja on korkeimmillaan 20 vuoteen. Konfliktien määrä vuonna 2020 pysyi edellisvuoden tasolla.

– Monet lapset ovat eläneet väkivallan keskellä koko elämänsä – vailla koulutusta ja terveydenhoitoa, sanoo Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja, ja jatkaa:

– Toimintamaissamme tilanteen huonontuminen näkyy selvästi. Esimerkiksi Burkina Fasossa yli 200 000 ihmistä on pelkästään tämän vuoden aikana joutunut pakenemaan kodeistaan. Yli puolet runsaasta 1,4 miljoonasta maansisäisestä pakolaisesta on alle 15-vuotiaita.

Pelastakaa Lasten raportista ilmenee, että:

  • Lapsia värväävien aseellisten ryhmittymien määrä vuonna 2020 oli 110, mikä oli 25 enemmän kun vuotta aiemmin.
  • YK:n varmentamien tapausten määrä, joissa lapsia on värvätty tai käytetty aseellisten ryhmittymien ja asevoimien toimesta oli 8600 vuonna 2020, mikä tarkoittaa 25 päivässä. Määrä kasvoi 10 prosenttia edellisvuodesta, huolimatta koronapandemiasta. Todellinen määrä on luultavasti huomattavasti suurempi.

Pelastakaa Lasten työntekijöiltä saadut tiedot osoittavat että:

  • Lapset kärsivät eniten konfliktin aiheuttamista talousvaikeuksista sekä yhteiskunnallisten palveluiden romahtamisesta. Lasten tilanne on heikentynyt entisestään koronan johdosta.
  • Lapsiin kohdistuviin rikkomuksiin syyllistyneet joutuvat hyvin harvassa tapauksessa vastuuseen teoistaan.
  • Lasten koulunkäynti, joka usein keskeytyy tai häiriintyy konfliktin vuoksi, on keskeinen tekijä lasten suojelemisessa eri konfliktiin liittyvistä riskeistä, mukaan lukien joutumisesta värvätyksi aseelliseen ryhmittymään tai asevoimaan.

Pelastakaa Lapset muun muassa suosittaa, että maailman johtajat, turvallisuusasiantuntijat, avunantajat sekä YK:n jäsenvaltiot ja kansalaisjärjestöt toimisivat yhdessä saattaakseen rikkomuksiin syyllistyneet vastuuseen teoistaan. Lisäksi on varmistettava sitoutuminen asianomaisiin politiikan ja lainsäädännön kehyksiin ja varmistettava näiden täytäntöönpano. Avunantajien sekä hallitusten pitää myös varmistaa riittävä rahoitus lastensuojelun toimiin humanitaarisessa avussa. Tämän toiminnan rahoitus on tällä hetkellä hyvin alhaisella tasolla, minkä johdosta lapset, mukaan lukien aseellisten ryhmittymien ja asevoimien hyväksikäyttämät lapset eivät saa tarvitsemansa suojelua.

– Koronapandemian edessä valtiot ympäri maailman mobilisoivat resursseja ja ottivat käyttöön kaikkia keinojaan taudin taltuttamiseksi. Saman soisi tapahtuvan sodista ja muista konflikteista kärsivien lasten osalta. On häpeäksi koko maailmalle, että lasten tappamisen, traumatisoimisen ja vammauttamisen sallitaan jatkuvan, toteaa Haaranen. 
 
Pelastakaa Lapset toivoo, että Suomi ajaisi lasten suojelua konflikteissa toimiessaan YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä kaudella 2022–2024. 
 
* Afganistania koskeva arvio on laadittu ennen Taliban-liikkeen valtaannousua kerättyjen tietojen pohjalta.
** Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.

Lisää uusi kommentti