Tiedotteet

Älä riko urheilua -kampanja vaatii ihmisoikeuksia urheilun ytimeen

Ihmisoikeusliitto painottaa, että ihmisoikeudet ovat urheilussa kokonaisvaltainen kysymys.

Seksuaalinen häirintä, sananvapauteen kajoaminen, homofobinen vitsailu, naisurheilun vähättely ja vammaisten ihmisten oikeus liikuntaharrastuksiin. Edellä mainitut ovat vain muutamia esimerkkejä suomalaisten huippu-urheilijoiden nostamista tositarinoista. Suomalaisessa urheilussa riittää työtä ihmisoikeuksien toteutumiseksi.

”Urheilussa ihmisoikeuskysymykset liitetään usein kansainvälisten kisojen järjestämiseen. Haluamme nyt kääntää katseet Suomeen, koska meillä on täällä valtavasti tehtävää”, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

Ihmisoikeusliitto painottaa, että ihmisoikeudet ovat urheilussa kokonaisvaltainen kysymys. Muun muassa lapsen oikeudet, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä, rasismi ja vammaisten ihmisten yhdenvertainen mahdollisuus urheiluharrastukseen kuuluvat ongelmiin, joihin on aika tarttua nykyistä tehokkaammin.

”Olemme iloisia, että urheilun kenttä on lähtenyt laajasti mukaan tekemään ihmisoikeuksia näkyviksi. Tämä on kansainvälisestikin ainutlaatuinen kampanja”, Mattila sanoo.

Älä riko urheilua -kampanjassa Ihmisoikeusliitto, tunnetut urheilijat sekä lähes 80 urheilu- ja kansalaisjärjestöä tarttuvat aiheisiin, joita ei suomalaisella urheilukentällä ole koskaan käsitelty näin laajasti. Mukana ihmisoikeuskysymyksiä ovat nostamassa muun muassa koripalloilija Shawn Huff, taitoluistelija Kiira Korpi, pyörätuolikelaaja Amanda Kotaja, koripalloilija Awak Kuier, jääkiekkoilija Aapeli Räsänen, kolmiloikkaaja Senni Salminen sekä jalkapalloilijat Tim Sparv ja Linda Sällström.

”Olen itse kohdannut tietämättömyyttä ja homofobista vitsailua. Urheilun vastuutahot voisivat herkemmin puuttua kaikenlaiseen syrjintään. Ongelmien esiintuominen tai omien oikeuksien puolustaminen ei saisi jäädä vain urheilijoiden hartioille”, painottaa kolmiloikkaaja Senni Salminen.

Ihmisoikeuksien turvaaminen on urheilun vastuutahojen velvollisuus. Monet kampanjassa mukana olevat urheilujärjestöt ovat viime vuosina ryhtyneet toimiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Kun urheilun eri tahot tunnistavat paremmin urheilun ihmisoikeuskysymyksiä, ne pystyvät tehostamaan toimiaan ihmisoikeuksien edistämiseksi ja turvaamiseksi.

”Rohkaisemme ja herättelemme urheilun toimijoita, faneja ja suurta yleisöä entistä parempaan urheilumaailmaan, jossa voisimme kaikki urheilla turvallisesti ja omana itsenämme. Urheilulla on tuhannen taalan paikka nousta aidosti ihmisoikeuksien sanansaattajaksi”, kannustaa kampanjasuunnittelija Tommy Lindgren Ihmisoikeusliitosta.

Ihmisoikeusliiton kampanjaa tukevat Olympiakomitea, Paralympiakomitea, Suomen urheilun eettinen keskus SUEK, Suomen Valmentajat sekä yli 40 urheilun lajiliittoa ja 30 muuta kansalaisjärjestöä. Myös Helsingin kaupunki ja Urheilumuseo ovat mukana kampanjassa.

Älä riko urheilua -kampanja on osa Ihmisoikeusliiton laajempaa työtä urheilun ihmisoikeuskysymyksissä. Ihmisoikeusliitto aloitti opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Ihmisoikeudet haltuun urheilussa -hankkeen vuonna 2020. Hankkeessa on muun muassa koulutettu urheilun lajiliittoja, urheilijoita ja muita toimijoita ihmisoikeuksien perusteista.

Kampanjan toteutus on tehty yhdessä viestintätoimisto Milttonin kanssa.

Kampanjasivulta löytyy tieto ihmisoikeuksista urheilussa, lista mukana olevista järjestöistä ja urheilijakasvojen haastattelut: älärikourheilua.fi

Kampanjasivut ovat myös ruotsiksi ja englanniksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.