Zimbabwessa katulapsen elämä on selviytymisen taidetta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Zimbabwessa katulapsen elämä on selviytymisen taidetta

Vihaiset autontorvet ja jarrujen kirskuna saattelevat 12-vuotiasta Tapuwa Bakarea, joka säntäilee liikenteen seassa kauppaamassa makeisia Zimbabwen Bulawayossa.

Vihaiset autontorvet ja jarrujen kirskuna saattelevat 12-vuotiasta Tapuwa Bakarea, joka säntäilee liikenteen seassa kauppaamassa makeisia Zimbabwen Bulawayossa.

Bakaren suurin murhe on kuitenkin se, riittääkö myynti pitämään hänet hengissä. Saman huolen jakaa moni muukin zimbabwelainen katulapsi, joista yhä useampi on aidsin orpouttama.

Noin 12,5 miljoonan asukkaan Zimbabwessa kuolee aidsin seurauksiin 1 400 ihmistä viikossa, YK:n aidsohjelma Unaids raportoi.

Hi-viruksen kantajia on liki 14 prosenttia aikuisväestöstä, ja asianmukaisen lääkityksen saa vain noin puolet sairastuneista.

Zimbabwen orpolapsia auttava järjestö laskee, että yli miljoona alle 17-vuotiasta lasta on menettänyt molemmat vanhempansa aidsin takia.

"Lopetin koulun viime vuonna, kun äitini kuoli", kertoo Bakare, joka on siitä lähtien elänyt kadulla.
Aids-orpoihin kuluu myös 13-vuotias James Dube, joka hankkii elantonsa pesemällä autoja.

"En uskalla pyytää ihmisiltä enempää maksua kuin he antavat, koska työ voisi mennä toiselle lapselle", Dube kertoo.

Eräs naapuri opasti hänet tähän työhön vanhempien menehdyttyä. Duben mukaan sillä pysyy hengissä, mutta mieluummin hän kävisi koulua.

Lasten oikeuksia puolustava Gertrude Makawa syyttää aikuisia lapsityöläisten riistosta ja viranomaisia piittaamattomuudesta.

"Aids-orvot kasvavat aikuisiksi liian varhain, ja aikuiset käyttävät heidän epätoivosta asemaansa hyväkseen. Lapsi ei pysty neuvottelemaan reiluja työehtoja", hän sanoo.

Makawan mukaan katulasten ahdinkoa pahentaa se, että he joutuvat kilpailemaan keskenään.
Sosiaaliministeriön edustajien mukaan aids-orpoja ei pystytä auttamaan, koska valtion kassa on tyhjä.

"Aids-orpojen ongelma on ollut tiedossa 1990-luvulta asti, mutta emme silti pysty huolehtimaan heistä. Kansalaisjärjestöt hoitavat paljolti meidän tehtäviämme", Bulawayon sosiaalitoimiston virkailija Hubert Molife myöntää.

"Entisinä aikoina orvot ja muut vähäosaiset olisivat saaneet tukea valtiolta, mutta talousongelmat muuttivat tilanteen, ja nyt perheet eivät edes käänny puoleemme", hän jatkaa.

"Hoidamme pääasiassa hylättyjä vauvoja ja lapsia, joita sosiaaliviranomaiset ohjaavat meille", pääkaupungissa Hararessa toimivan kansalaisjärjestön lastenkodin johtaja Saleem A. Farag kertoo.

Turvaverkon heikkous ajaa monet lapset kaupustelijoiksi tai seksityöläisiksi kaduille. Se on vaarallista elämää. Tuoreen selvityksen mukaan lapset kaipaavatkin aikuisten emotionaalista ja psykologista tukea.

Dube elättää itsensä lisäksi kahta nuorempaa sisarustaan. Hän jatkaa autojen kuuraamista ja "odottaa ihmettä".

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia