Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

YK:n pakolaispalkinto Nigerian koulutyttöjen auttajalle

UNHCR palkitsee 150 000 dollarin arvoisella palkinnolla Zannah Mustaphan, joka on perustanut koulun Nigerian orvoille ja auttanut vapauttamaan Boko Haram -ääriliikkeen vankina olleita tyttöjä.
Mielenosoitus siepattujen nigerialaisten koulutyttöjen puolesta
Chibokin koulutyttöjen puolesta vedottiin vuonna 2014 ympäri maailman. Kuva New York Citystä. (Kuva: Michael Fleshman / CC BY-NC 2.0 )

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tämänvuotinen Nansen-palkinto on myönnetty nigerialaiselle Zannah Mustaphalle, 58. 150 000 dollarin eli noin 125 000 euron arvoinen palkinto annetaan vuosittain erityisen vaikuttavasta pakolaisten hyväksi.

Asianajajana sekä kiinteistöalalla työskennellyt Mustapha perusti Maidugurin kaupunkiin Bornon osavaltioon vuonna 2007 koulun orvoille ja muista vaikeista olosuhteista tuleville lapsille. Maiduguri on kärsinyt viime vuosina erityisen paljon ääriliike Boko Haramin ja maan hallituksen välisestä väkivallasta. Noin 20 000 ihmistä on kuollut ja 2,3 miljoonaa paennut.

”Kaikkialla oli lapsia, yksin kaduilla. -- Aloin miettiä, mitä tapahtuisi tyttärelleni, jos kuolisin ja kuka maksaisi hänen koulutuksensa. Tajusin, että minun piti toimia”, Mustapha kertoi UNHCR:lle.

Nykyisin Mustaphan koulussa on 540 oppilasta, jotka saavat ilmaisen opetuksen, terveydenhuollon, ateriat ja koulupuvun. Jonotuslistalla on 2 000 ihmistä, ja suuren kysynnän vuoksi Mustapha on perustanut hiljattain myös toisen koulun.

Kouluun ovat tervetulleita eri uskontojen edustajat ja konfliktin eri osapuolten lapset.

”Mustaphan ja hänen tiiminsä työ on erittäin tärkeää. Se auttaa vaalimaan rauhanomaista rinnakkaiseloa ja rakentamaan uudelleen yhteisöjä Koillis-Nigeriassa. Tällä palkinnolla kunnioitamme hänen visiotaan ja palveluksiaan”, sanoo YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi tiedotteessa.

Mustapha on ollut kontaktiensa ansiosta mukana myös neuvottelemassa vapaaksi Chibokin koulutyttöjä, jotka Boko Haram sieppasi vuonna 2014. Osa on sittemmin saatu vapautettua.

UNHCR:n Nansen-palkintoa on jaettu vuodesta 1954. Sen perusti YK:n ensimmäinen pakolaiskomissari, norjalainen Fridtjof Nansen. Palkintorahat käytetään palkinnonsaajien työn tukemiseen.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus koulutuslapsetpakolaisetsiirtolaisuus Nigeria

Lue myös

Kreikkaan saapuneita siirtolaisia vuonna 2015
Pakolaistilannetta ei ratkaista rajoja sulkemalla, vaan yhteistyöllä ja vastuunjaolla, kirjoittaa Ida Schauman.
(Kuva:
Christopher Jahn
/
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Vuosi New Yorkin julkilausumasta: Maailman pakolaiset tarvitsevat tekoja

New Yorkin julkilausuman tarkoituksena oli löytää inhimillinen ratkaisu pakolaistilanteeseen. Nyt, vuotta myöhemmin, julkilausuman tavoitteet eivät näy käytännössä, kirjoittaa Pakolaisavun asiantuntija Ida Schauman.
Maanviljelijöitä pellolla Guatemalassa
Maatalouden heikko tuottavuus kiihdyttää siirtolaisuutta Keski-Amerikassa. Kuvassa viljelijöitä istuttamassa Guatemalassa.
(Kuva:
Maria Fleischmann
/
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kuivuus ajaa paperittomaksi siirtolaiseksi Keski-Amerikassa

Tuoreen selvityksen mukaan köyhyyden ja työttömyyden lisäksi myös äärimmäiset sääilmiöt Keski-Amerikasta Yhdysvaltoihin suuntautuvaa muuttoliikettä.
Kolme naista ja pieni poika kävelevät Aleppon raunioiden keskellä.
Eniten syyrialaisia on tänä vuonna palannut Aleppon kaupunkiin ja maakuntaan, vaikka sodan tuhot ovat alueella suuria. Kuva elokuulta 2014 kapinallisten hallussa olleelta alueelta Alepposta.
(Kuva:
Shelly Kittleson
/
IPS
)

Joka kymmenes Syyriassa paenneista palasi kotiin

Moni palaa suojellakseen omaisuuttaan ja uskoo, että taloudellinen tilanne on kotimaassa parantunut. Kotiinpalaajia on edelleen vähemmän kuin niitä, jotka joutuvat pakenemaan.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.