Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Yhdysvalloista karkotetut meksikolaiset palaavat tyhjän päälle

Yhdysvallat on viime vuosina karkottanut yhä enemmän meksikolaisia siirtolaisia takaisin kotimaahan. Siirtotyöläiset hyödyttivät kumpaakin valtiota, mutta nyt karkotetuista ei pidä huolta kukaan. Meksikoon palaaville on tarjolla vain muovikassi.
Ana Laura López auttaa siirtolaisia Meksikossa
Yhdysvalloista karkotettu meksikolainen Ana Laura López on mukana ryhmässä, joka auttaa tulijoita Méxicon lentokentällä. (Kuva: Julia Sclafani / IPS)

(IPS) -- Luvatta Yhdysvalloissa työskennelleet meksikolaiset joutuvat nyt palaamaan kotimaahansa tyhjän päälle. Kahta maata hyödyttäneestä uurastuksesta ei jää mitään käteen.

Yhdysvallat sai halpaa työvoimaa sekä verotuloja, ja moni siirtolainen elätti lisäksi rahalähetyksillään omaisiaan Meksikossa. Nyt kumpikaan valtio ei pidä huolta karkotetuista.

”Yhdysvaltain järjestelmä on epäjohdonmukainen: siirtolainen ei saa laillista asemaa, mutta verot häneltä kyllä peritään”, siirtolaisten oikeuksia puolustava Ana Laura López, 42, sanoo.

Hän ehti työskennellä Chicagossa 16 vuotta ennen kuin joutui karkotetuksi syyskuussa 2016. ”Palkasta perittiin säännöllisesti eläkemaksu, mutta rahoihin ei pääse käsiksi ilman oleskelulupaa.”

Palkka romahti, edut katosivat

López on lähtöisin köyhistä oloista ja kävi Meksikossa vain peruskoulun. ”En saanut viisumia Yhdysvaltoihin, joten ylitin rajan laittomasti ja suoritin siellä lukion”, hän kertoo.

Työtä löytyi Meksikon konsulaatista, ja López ansaitsi hyvin, mutta asemaansa hän ei saanut laillistettua. Kun hän syksyllä 2016 osti lentolipun käydäkseen Meksikossa, matka muuttuikin karkotukseksi. Syyksi López epäilee toimintaansa siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Meksikossa elämä oli aloitettava nollasta. Lópezin palkka romahti kahdeksasosaan entisestä, eikä sosiaaliturvasta ole puhettakaan. Ei auta, että Yhdysvaltain-vuosinaan hän lähetti perheelleen lähes 500 euroa kuussa.

”Meksikossa meillä palaajilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon, asuntoon, eläkerahastoon tai edes pankkilainaan. Siirtolaisuutta koskevat lait ovat kauhistuttavan epäoikeudenmukaisia ja mahdollistavat työvoiman väärinkäytön”, López valittaa.

Trump kiihdyttää karkotuksia

Yhdysvalloilla on kaksi tapaa häätää paperittomia siirtolaisia: pidätys ja palautus suoraan rajalta tai oikeuden päätöksellä tapahtuva karkotus, joka kieltää paluun maahan 10–50 vuoden ajaksi.

Sekä Bill Clintonin (1993–2000) että George W. Bushin (2001-2008) presidenttikausilla USA hääti yli 10 miljoonaa henkeä, mutta valtaosan suoraan rajoiltaan. Ilman papereita maassa oleskelevien karkottaminen yltyi Barack Obaman aikana (2009–2016). Lähdöt saaneista 5,2 miljoonasta 65 prosenttia oli meksikolaisia.

Vuoden alussa valtaan tullut Donald Trump ilmoitti kiihdyttävänsä karkotuksia. Se on toistaiseksi näkynyt lähinnä pidätysten yleistymisenä, sillä Trump valtuutti paikalliset ja osavaltioiden poliisit jahtaamaan ja karkottamaan paperittomia.

Muovikassi tervetuliaisina

Yhdysvalloista saapuu karkotusilmoituksen kanssa Meksikoon keskimäärin 600 henkeä päivässä. Pääkaupunki Méxicon lentokentällä he saavat valtion tervetulotoivotuksena muovikassin, jossa on välipala ja peseytymisvälineet.

Valtaosa karkotetuista meksikolaisista on melko iäkkäitä ja heikosti koulutettuja. He puhuvat pääkielenään englantia, ovat työskennelleet palvelualalla ja heillä on puoliso ja lapsia Yhdysvalloissa, kertoo Luis Ángel Gallegos, joka toimii siirtolaisperheiden jälleenyhdistämisen hyväksi.

Ana Laura López on mukana vapaaehtoisryhmässä, joka auttaa tulijoita käytännön järjestelyissä ja sukulaisten jäljittämisessä.

Jos tulijalla ei ole henkilöpapereita, pelkästään dollareiden vaihtaminen pesoiksi voi olla mahdotonta, Lopez sanoo. ”Kun ihmiseltä kielletään identiteetti, hän menettää kaikki oikeutensa.”

Siirtolaisuus ja pakolaisuus kehityssiirtolaisuustyö MeksikoYhdysvallat Suomen IPS

Lue myös

Ihmisiä luennolla

Viime vuonna keskimäärin 80 000 ihmistä päivässä pakeni kotimaansa rajojen sisäpuolella

Maan sisäinen pakolaisuus on huomattavasti yleisempää kuin pakeneminen ulkomaille. Tuoreen raportin mukaan viime vuonna konfliktit sekä luonnonkatastrofit ajoivat yli 30 miljoonaa ihmistä pakosalle.
Parturi ja asiakas

Chile rajoittaa haitilaisten maahantuloa

Monet haitilaiset ovat saapuneet Chileen tulleet turistiviisumilla, jonka on voinut vaihtaa oleskeluluvaksi saatuaan työpaikan. Maaliskuussa valtaan tullut oikeistohallitus on kuitenkin ryhtynyt rajoittamaan heidän viisuminsaantiaan.
Pakolaisleirin telttoja

Tutkimus: Pakolaiset eivät ole vain avun vastaanottajia – liiketoiminta pyörii Keniassa vilkkaana

Kenian Kakuman pakolaisleirillä 12 prosenttia pakolaisista määrittelee itsensä yrityksen omistajaksi. ”Meidän on muutettava ajattelutapa siitä, että pakolaiset istuvat leirillä eivätkä tee muuta kuin vastaanottavat apua”, sanoo YK:n pakolaisohjelman UNHCR:n edustaja Raouf Mazou.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kädet ja sormenjälkien otto

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

Nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut etenkin viimeaikaisten konfliktien vuoksi, mutta kriisejä onnistutaan myös torjumaan. Yksi esimerkki on Somalia, jossa otettiin viime vuonna oppia vuoden 2011 katastrofaalisista tapahtumista. Nyt kriisiin reagoitiin nopeasti, kertoo Maailman ruokaohjelman Somalian-toimiston johtaja.
Sateenkaaren värisiin sukkiin pukeutuneiden ihmisten jalkoja

Raportti: Hollywood-elokuvissa on sateenkaarihahmoja vain harvoin

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osuus suurten Hollywoodin tuotantoyhtiöiden elokuvissa on vähentynyt, sanoo mediajärjestö Glaad tuoreessa raportissaan. Esimerkiksi Disneyn Kaunotar ja peto läpäisee järjestön sateenkaaritestin, moni muu ei.
Cox's Bazarin pakolaisleiri Bangladeshissa

Amnesty: Rohingyojen aseistettu ryhmä teurasti hinduja Myanmarissa

Myanmarin armeija aloitti elokuussa 2017 etnisen puhdistuksen, jossa 693 000 rohingya-muslimia on ajettu Bangladeshiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt nyt todisteita siitä, että myös rohingyoita edustava aseellinen ryhmä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.