Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Yhdysvalloista karkotetut meksikolaiset palaavat tyhjän päälle

Yhdysvallat on viime vuosina karkottanut yhä enemmän meksikolaisia siirtolaisia takaisin kotimaahan. Siirtotyöläiset hyödyttivät kumpaakin valtiota, mutta nyt karkotetuista ei pidä huolta kukaan. Meksikoon palaaville on tarjolla vain muovikassi.
Ana Laura López auttaa siirtolaisia Meksikossa
Yhdysvalloista karkotettu meksikolainen Ana Laura López on mukana ryhmässä, joka auttaa tulijoita Méxicon lentokentällä. (Kuva: Julia Sclafani / IPS )

(IPS) -- Luvatta Yhdysvalloissa työskennelleet meksikolaiset joutuvat nyt palaamaan kotimaahansa tyhjän päälle. Kahta maata hyödyttäneestä uurastuksesta ei jää mitään käteen.

Yhdysvallat sai halpaa työvoimaa sekä verotuloja, ja moni siirtolainen elätti lisäksi rahalähetyksillään omaisiaan Meksikossa. Nyt kumpikaan valtio ei pidä huolta karkotetuista.

”Yhdysvaltain järjestelmä on epäjohdonmukainen: siirtolainen ei saa laillista asemaa, mutta verot häneltä kyllä peritään”, siirtolaisten oikeuksia puolustava Ana Laura López, 42, sanoo.

Hän ehti työskennellä Chicagossa 16 vuotta ennen kuin joutui karkotetuksi syyskuussa 2016. ”Palkasta perittiin säännöllisesti eläkemaksu, mutta rahoihin ei pääse käsiksi ilman oleskelulupaa.”

Palkka romahti, edut katosivat

López on lähtöisin köyhistä oloista ja kävi Meksikossa vain peruskoulun. ”En saanut viisumia Yhdysvaltoihin, joten ylitin rajan laittomasti ja suoritin siellä lukion”, hän kertoo.

Työtä löytyi Meksikon konsulaatista, ja López ansaitsi hyvin, mutta asemaansa hän ei saanut laillistettua. Kun hän syksyllä 2016 osti lentolipun käydäkseen Meksikossa, matka muuttuikin karkotukseksi. Syyksi López epäilee toimintaansa siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Meksikossa elämä oli aloitettava nollasta. Lópezin palkka romahti kahdeksasosaan entisestä, eikä sosiaaliturvasta ole puhettakaan. Ei auta, että Yhdysvaltain-vuosinaan hän lähetti perheelleen lähes 500 euroa kuussa.

”Meksikossa meillä palaajilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon, asuntoon, eläkerahastoon tai edes pankkilainaan. Siirtolaisuutta koskevat lait ovat kauhistuttavan epäoikeudenmukaisia ja mahdollistavat työvoiman väärinkäytön”, López valittaa.

Trump kiihdyttää karkotuksia

Yhdysvalloilla on kaksi tapaa häätää paperittomia siirtolaisia: pidätys ja palautus suoraan rajalta tai oikeuden päätöksellä tapahtuva karkotus, joka kieltää paluun maahan 10–50 vuoden ajaksi.

Sekä Bill Clintonin (1993–2000) että George W. Bushin (2001-2008) presidenttikausilla USA hääti yli 10 miljoonaa henkeä, mutta valtaosan suoraan rajoiltaan. Ilman papereita maassa oleskelevien karkottaminen yltyi Barack Obaman aikana (2009–2016). Lähdöt saaneista 5,2 miljoonasta 65 prosenttia oli meksikolaisia.

Vuoden alussa valtaan tullut Donald Trump ilmoitti kiihdyttävänsä karkotuksia. Se on toistaiseksi näkynyt lähinnä pidätysten yleistymisenä, sillä Trump valtuutti paikalliset ja osavaltioiden poliisit jahtaamaan ja karkottamaan paperittomia.

Muovikassi tervetuliaisina

Yhdysvalloista saapuu karkotusilmoituksen kanssa Meksikoon keskimäärin 600 henkeä päivässä. Pääkaupunki Méxicon lentokentällä he saavat valtion tervetulotoivotuksena muovikassin, jossa on välipala ja peseytymisvälineet.

Valtaosa karkotetuista meksikolaisista on melko iäkkäitä ja heikosti koulutettuja. He puhuvat pääkielenään englantia, ovat työskennelleet palvelualalla ja heillä on puoliso ja lapsia Yhdysvalloissa, kertoo Luis Ángel Gallegos, joka toimii siirtolaisperheiden jälleenyhdistämisen hyväksi.

Ana Laura López on mukana vapaaehtoisryhmässä, joka auttaa tulijoita käytännön järjestelyissä ja sukulaisten jäljittämisessä.

Jos tulijalla ei ole henkilöpapereita, pelkästään dollareiden vaihtaminen pesoiksi voi olla mahdotonta, Lopez sanoo. ”Kun ihmiseltä kielletään identiteetti, hän menettää kaikki oikeutensa.”

Siirtolaisuus ja pakolaisuus kehityssiirtolaisuustyö MeksikoYhdysvallat Suomen IPS

Lue myös

Jonottavien siirtolaisten jalkoja
EU pyrkii estämään siirtolaisten tulon Libyasta Eurooppaan.
(Kuva:
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Video Libyan orjahuutokaupasta herätti maailman – myös Suomessa aiotaan protestoida

Uutiskanava CNN paljasti, että Libyassa myydään siirtolaisia jopa vain muutaman sadan dollarin hinnalla. Nyt asialle vaativat loppua sekä YK että tavalliset kansalaiset.
Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa
Jordanian Zaatarin pakolaisleiri avattiin vuonna 2012. Siellä elää noin 80 000 ihmistä.
(Kuva:
Dominic Chavez
/
World Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Maailman suurin pakolaisleirin aurinkovoimala aloitti toimintansa

Jordanian Za'atarin pakolaisleirillä on saatu tähän asti sähköä vain rajoitetusti, mutta uusi 40 000 aurinkopaneelia sisältävä voimala tuo helpotusta.
Manusin saaren vastaanottokeskus vuonna 2013
Papua-Uudessa-Guineassa sijaitsevan Manusin saaren vastaanottokeskus vuonna 2013.
(Kuva:
Green MPs
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Manusin saaren turvapaikanhakijat ilman vettä ja ruokaa – ”tilanne on epätoivoinen ja lähellä katastrofia”

600 turvapaikanhakijaa kieltäytyy lähtemästä Manusin saaren vastaanottokeskuksesta Papua-Uudessa-Guineassa. YK ja ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat Australiaa, joka rikkoo kansainvälisiä velvoitteitaan lähettämällä turvapaikanhakijoita ulkomaille epäinhimillisiin oloihin.

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
5 sentin kolikko
Viestintä- ja globaalikasvatustukea myönnettiin tälle ja ensi vuodelle yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.(Kuva: Pascal Volk / CC BY-SA 2.0)

Kehityskysymyksistä viestiminen uhkaa vaikeutua – ulkoministeriö pohtii tukimuutosta

Ulkoministeriö aikoo jälleen muuttaa viestintä- ja globaalikasvatustukea, jolla muun muassa tiedotetaan suomalaisille kehitysmaita koskevista kysymyksistä.
Hurrikaani Marian tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017
Hurrikaanit ovat tehneet tuhojaan tänä vuonna Karibialla. Kuvassa Maria-myrskyn tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017. (Kuva: Russell Watkins / DFID / CC BY 2.0)

Hurrikaaneista kärsineille Karibian maille luvattiin miljardiapu – tuhot jopa 3,5 kertaa BKT:stä

Irma- ja Maria-hurrikaaneista kärsineet Karibianmeren valtiot halutaan nyt rakentaa sellaisiksi, että ne kestävät ilmastonmuutoksen vaikutukset myös tulevaisuudessa.
Mielenosoittajia Yemen is starving -kyltin kera.
Jemenissä on meneillään maailman pahin humanitaarinen kriisi. New Yorkissa on osoitettu mieltä jemeniläisten puolesta tänä syksynä.(Kuva: Felton Davis / CC BY 2.0)

Saudi-Arabian johtama liittouma lupasi helpottaa Jemenin saartoa, mutta se ei riitä

Jemenin saarto on ”siviilien potkimista, kun he ovat jo maassa”, sanoo avustusjärjestö. Saartoa on luvattu helpottaa, mutta nälänhätä on silti vain muutaman kuukauden päässä.